Lähtötilanne:
- Sodan runtelema maa nousevan vasemmiston armoilla.
- Toimiva, turvallinen, tasa-arvoinen ja mukava yhteiskunta nousevan vallanhimoisen vasemmistolaisen ääliölauman armoilla.
Ongelmat:
- Demokratiattoman demokratian huutava tarve.
- Huutava, rääkyvä ja ovia paiskova työvoimapula.
Ratkaisu:
- Siirrytään sosialismiin johtavalle tielle.
- Tarvitaan maahanmuuttajia mielellään Afrikasta.
Mitä tapahtuu kehityksessä Suomea edellä olevissa maissa?
- Ihmisoikeusloukkaukset, elintason romahdus, murhat, vankileirien saaristot, siirtyminen diktatuuriin, jota nimitetään irvokkaasti kansandemokratiaksi.
- Katuväkivalta, matalan intensiteetin sisällissota, rappeutuvat slummit, alkuperäisen väestön joukkopako, äärioikeiston nousu, keskustelun tukahduttaminen, sensuurin nousu, demokratian rappio, jota nimitetään irvokkaasti monikulttuuriseksi yhteiskunnaksi.
Mitä opitaan kehityksessä Suomea edellä olevissa maista?
- Ei mitään, ei sitten yhtään mitään .
- Ei mitään, ei sitten yhtään mitään.
Lopputulos muualla:
- Sosialistisen yhteiskuntamallin romahdus, sosialismi todetaan epäonnistuneeksi kokeiluksi.
- Monikulttuurinen yhteiskunta todetaan epäonnistuneeksi kokeiluksi ja maahanmuuttoa rajoitetaan.
Lopputulos Suomessa:
- Vaikka sosialismi todetaan epäonnistuneeksi kokeiluksi niin koko oikeuslaitos, kaikki merkittävät tiedotusvälineet ja tiedostava eliitti jatkaa vasemmistolaista suvaitsevaista märehtimistä omissa liemissään.
- Löysennetään maahanmuuttopolitiikkaa merkittävästi.
Joku totesi joskus ettei kommunismi ole mitään muuta kuin ihmisten hyvyyteen uskova mielisairauden muoto. Sosialismi tuli ja meni, mutta jos “kommunismin” tilalle vaihdetaan “vihervasemmistolaisuus”, niin lause pätee aivan hyvin tänä päivänäkin.
Vaikka vasemmistolaisuuteen ajauksena kuuluukin tietty oikeudenmukaisuuden periaate, niin sen käytännön toteutus ja seuraukset ovat monesti niin irvokkaita, ettei allekirjoittanut ole sen vuoksi ikinä lämmennyt vasemmistolaisille aatteille.
Olen ehkä sen verran eri mieltä, että minusta tuo oikeudenmukaisuuden periaate on enemmän kateutta ja häpeää omasta kyvyttömyydestään.
Mielestäni vasemmisto on Suomessa saanut valtavasti hyvää aikaan ja esimerkiksi Tanner on mielestäni yksi Suomen historian merkittävimmistä henkilöistä ja jonka saavutuksia arvostan paljon.
Sitä vasemmistoa ei valitettavasti enää ole ollut olemassa pitkiin aikoihin.
Vasemmiston pahin vika on usko erilaisiin yhteiskunnallisiin utopioihin sekä valtion harjoittaman sosiaalisen insinöörityön kykyyn muokata ihmisiä haluamaansa suuntaan. Nämä piirteet johtavat pahimmillaan totalitarismiin ja yksilönvapauden kaventumiseen.
Suomalaisessa sosialidemokratiassa vaikuttaa edelleen asevelisosialismin perintö. Neuvostoliittoa vastaan taistelleet demarit eivät erityisen innokkaasti lähteneet rakentamaan samanlaista yhteiskuntaa kuin naapurissa. Ennemminkin haluttiin köyhän perheen lapsille mahdollisuus kouluttautua.
Tilanne muuttui 60-luvun lopulla, jolloin demareissakin nousi valtaan uusi polvi (mm. Tuomioja, Liikanen, Lipponen).
“Vasemmiston pahin vika on usko erilaisiin yhteiskunnallisiin utopioihin sekä valtion harjoittaman sosiaalisen insinöörityön kykyyn muokata ihmisiä haluamaansa suuntaan.”
Näinhän se on. Kaikki on muka muutettavissa. Ja miksi pitäisikään kaikki muuttaa ?
Ps. Octavius1 – bloggerikin tukee nykyään wordpressin (openid) identiteettiä. Kun käyt meillä päin voit kirjoittaa omalla varmennetulla identiteetilläsi.