Matkalla kohti Amerikkaa?

Joskus ihan yleisestä mielenkiinnosta käytyjen matematiikanopintojen kiehtovinta osaa oli todennäköisyyslaskennan ohella peliteoria, joka tiivistysti ilmaistuna tarkastelee optimaalisen toimintatavan valintaa, kun vaihtoehtojen hyödyt ja haitat riippuvat muiden valinnoista. Sitä voidaan soveltaa selkeimmin yksilön valintoihin, mutta samat lainalaisuudet toimivat myös ryhmien tasolla. 

Peliteoria on siinä mielessä mielenkiintoinen, että sovellamme sitä jatkuvasti. Päivittäin työpaikoilla, baaritiskien seuranvalinnassa ja vaikkapa liikenteessä. Perheen jokapäiväisessä elämässä se toimii koko ajan, suurimmaksi osaksi tietysti yksilön sitä tiedostamatta. Politiikassa se näkyy erityisen selkeänä erilaisten sopimusten muodossa poliittisten ryhmien välillä. Heijastuksia ja sovelluksia peliteoriasta on mm. rationaalisen valinnan teorioissa ja etenkin uusklassisessa taloustieteessä.

Yhteiskunnallisten muutosten osalta peliteorian soveltamista on pohdittu Suomessa vähän. Kiitos arvopaperipalstalla vaikuttavalle Debatoijalle ja tälle hienolle ajattelijalle alustuksista ja samantyyppisistä kirjoituksista. 

Luulisin, että suuri osa suomalaisista pitää sukupuolten tasa-arvoa, kohtuullista demokratiaa, kasvanutta sananvapautta ja maamme hyvää elintasoa ihan kivoina juttuina. Jaamme suunnilleen samat perusarvot eli maamme on hyvin homogeeninen. Se onko tämä homogeenisuus hyväksi, on mielipideasia, josta on paljon keskusteltu viime vuosina. Ns. suvaitsevaiston mielestä se on negatiivista, sisäsiittoista, impivaaralaista ja sairasta ja josta on siis päästävä eroon. Toisiakin ja edellä kuvattua melkoisen itseinhoista lähestymistapaa kritisoivia mielipiteitä on esitetty. 

Konkreettinen esimerkki on vaikkapa ranskalaisen tuttavaperheen vaimo, joka on joutunut muuttamaan aina rasittavuuteen saakka omia työmatkarutiineitaan. Syynä tähän ovat lähinnä ns. välimerellisen taustan omaavat nuoret miehet, joiden käsitys naisen seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta on erilainen kuin normaalilla länsimaalaiset arvot sisäistäneellä miehellä. Catherine siis valitsee tietyt ajankohdat ja tietyt metrolinjat optimoidakseen omaa turvallisuudentunnettaan ja ottaa huomioon muiden ihmisten, tässä tapauksessa naisia hyvin avoimesti seksuaalisesti häiritsevät nuoret miehet ja heidän valintansa. 

Toinen konkreettinen esimerkki Pariisista. Kävijä tiedostaa alueet, jonne ei ole asiaa länsimaalaisen näköisellä ihmisellä ja ottaa huomioon muiden ihmisten erilaiset arvot katuväkivallan ja ryöstöjen suhteen.

Klassinen esimerkki peliteoriasta ja yhteiskunnan arvoista on vangin dilemma. Vankien yhteinen etu olisi molempien vaikeneminen. Koska he ovat rikollisia eivätkä luota toisiinsa, kummankin kannattaa peliteorian mukaisesti vasikoida toinen. Samalla tavalla heimoyhteiskunnassa, jossa heimojen välisiä yhteisiä arvoja ja luottamusta ei ole, yksilöiden ja ryhmien päätökset johtavat väistämättä yhteisen edun kannalta vahingolliseen toimintaan. Tämä hyvin yksinkertainen logiikka esittää tiivistetysti sen, miksi yhteisillä arvoilla toimiva ryhmä on aina etulyöntiasemassa. Aihetta on tutkinut laajasti myös alempana linkattu Putnam.

Aiheesta lisää.

Oma lukunsa on arvomaailman muutoksien vaikutus Suomessa ja Euroopassa olevaan lainsäädäntöön. Koska demografinen muutos on väistämätön vaikkapa nyt Ruotsissa, on itsestään selvää, että siellä lainsäädäntöön tulee ennemmin tai myöhemmin esimerkiksi naisten oikeuksia rajoittavia säädöksiä. Suomessakin on jo tiedusteltu pikkutyttöjen ympärileikkausten legitisoimista, kuten Osmo Soininvaara on kirjoittanut. Ruotsissa vastaavan asian esille nostanut siirtolaisministeri joutuu toimimaan ja elämään maan alla. Siis Ruotsissa. Saksassa on jo ensimmäinen sharialakiin pohjautuva virallinen oikeuden tekemä päätös tehty. En ole todellakaan ainoa, joka tästä työperäisyyyden mukanaan tuomasta asennemuutoksesta on huolissaan.

Mikä on se tulevaisuus jonka lapsillemme annamme perinnöksi? Ilmeisesti lainsäädäntö tulee kehittymään siten, että eri heimoille tai eri kansanryhmille on voimassa eri lainsäädäntö. Tällöin voidaan tietysti hyvällä syyllä kysyä, onko länsimaisesta yhteiskunnasta enää mitään jäljellä? Toinen vaihtoehto on nykyisen kehityksen vahvistuminen, jossa lainsäädäntö on olevinaan kaikille sama. Kaikki eivät vain sitä noudata, esimerkiksi tiedämme, että pikkutyttöjen ympärileikkauksia tehdään jo jatkuvasti kaikissa Pohjoismaissa. Tämä johtaa luonnollisesti lainsäädännön merkityksen ja sen kunnioituksen murenemiseen ennemmin tai myöhemmin.  

Lopputulos on väistämätön järjestäytyneen länsimaisen yhteiskunnan perustan murtuminen siinä muodossa kuin me sen tunnemme tai peliteorian matemaattinen perusta murtuu. Tätä jälkimmäistä vaihtoehtoa pidän luonnontieteisiin uskovana äärimmäisen epätodennäköisenä. Tämän(kin) vuoksi pidän tärkeänä keskustelua siitä, mistä maista, mistä kulttuureista ja millaisella arvopohjalla olevia maahanmuuttajia tänne hankitaan, koska monikulttuurisessa yhteiskuntakokeilussa tuloksena on peliteoriaa soveltamalla on ihan aikuisen oikeasti monikulttuurinen eli heimoyhteiskunta (käsittääkseni em. Debatoijan lanseeraama termi).

Heimot pelaavat pelejään vain sellaisten ihmisten kanssa, joiden arvomaailma soveltuu siihen työhön, politiikkaan, vapaa-aikaan, kouluihin, järjestöihin jne. joissa kukin yksilö haluaa olla mukana ja joissa toimitaan samojen arvojen pohjalta. Homogeenisten arvojen pirstaloituminen johtaa myös väistämättä Suomen oloissa valtaviin tuloerojen kasvuihin eri ihmisryhmien välillä, koska eri heimot menestyvät väistämättä eri tavalla. 

Harvardin yliopiston kuuluisa professori Robert Putnam kertoo tutkimuksessaan etnisen erilaisuuden yhteiskuntaa muuttavan vaikutuksen. Mitä voimakkaampi etninen diversiteetti yhteisössä vallitsee, sen vähemmän yhteiskunnan jäsenet muihin luottavat.

Näiden aikojen hulluudesta kertoo paljon se, että Putnam odotti kuusi vuotta ennen tutkimustensa julkaisua, koska hän pelkäsi ei-poliittisesti korrektien tulosten tahraavan hänen maineensa. Tutkimus on tavattoman kattava ja perusteellinen, eikä sen lopputul0ksia kohtaan ole esitetty tietääkseni mitään uskottavaa tieteellistä kritiikkiä. Keskustelua siitä ei Suomessa luonnollisestikaan käydä lainkaan, koska lopputulokset ovat vääriä eivätkä millään käy yhteen niiden valheiden kanssa, joita meille yritetään syöttää. 

Heimoyhteiskunnassa julkisen sektorin rooliksi jää tiettyjen huonosti menestyneiden heimojen elättäminen ja valtavan väkivaltakoneiston ylläpito, koska heimojen välillä oleva pysyvä ristiriita ja väkivallan uhka on luonnollisesti jollain keinoin torjuttava.

Katsokaa Yhdysvaltoja, tutustukaa maahan, vierailkaa, asukaa ja tehkää mahdollisuuksien mukaan vaikka työkeikka sinne. Oppikaa heimoyhteiskunnan rakenteet, koska se on Euroopan ja Suomen tulevaisuus. Siellä on nähtävissä monikulttuurisuus, joka ainoana maailmassa edes jotenkin toimii. Maan jollain tavalla tuntevana en itse pidä sitä yhteiskuntaa tätä nykyistä Suomessa vallitsevaa parempana, en todellakaan. Yhdysvalloista tulee oppia yksi keskeinen asia. Heimoyhteiskunta ei voi toimia kuin uusliberalistisesti toimivassa matalan verotuksen ja matalan sosiaaliturvan taloudessa. Tästä on seurauksena väistämättä se, että esimerkiksi Ruotsissa ja Ranskassa tilanne muuttuu lähivuosina yhteiskunnan rahoitusmekanismien kannalta täysin kestämättömäksi. Sama ilmiö odottaa Suomeakin työperäisyyden lisääntyessä. 

Loppukevennyksenä voisin Yhdysvalloista todeta siihen liittyvän kaksoisajattelun koomiset piirteet. Olen nyt pari kertaa nähnyt sen, kun suvaitsevainen tuttavani on toimivaa ja olemassaolevaa monikulttuurista yhteiskuntaa perustellessaan päätynyt esimerkkimaana jenkkeihin. Lopputuloksena on huvittavan näköinen täydellinen aivojen oikosulku, kun samalla USA edustaa samalle ihmiselle suurinta mahdollista pahuutta maan päällä.

Ei ole helppoa olla suvaitsevainen. Ei ole argumentteja, ei esimerkkejä – ei mitään muuta kuin valheellinen, sokea usko.

Advertisements
Published in: on marraskuu 27, 2007 at 5:06 pm  Comments (5)  

The URI to TrackBack this entry is: https://octavius1.wordpress.com/2007/11/27/matkalla-kohti-amerikkaa/trackback/

RSS feed for comments on this post.

5 kommenttiaJätä kommentti

  1. Ottamatta kantaa Putmanin tutkimukseen johon en siis ole perehtynyt, voin vakuuttaa myös oman henkilökohtaisen kokemuksen kautta tässä esitetyn kuvauksen Yhdysvaltojen sosiaalisesta mallista melko konkreettiseksi.

  2. Samasta syystä esimerkiksi Viro ei nähtävissä olevassa lähitulevaisuudessaan työperäisty. Se on 200 vuoteen eniten ultraliberaalein talousalue. Vielä paljon raaempi kuin USA.

    Putnamin tutkimus kannattaa lukea. Olisi ihan kuriositeettina muuten kiva tietää, onkohan kukaan suvaitsevaiston jäsen tutustunut siihen ja millaisia ajatuksia se on herättänyt.

  3. Tämä täytyy printata ihan jääkaapin oveen muistutukseksi:

    ”Ei ole helppoa olla suvaitsevainen. Ei ole argumentteja, ei esimerkkejä – ei mitään muuta kuin valheellinen, sokea usko.”

    Kristallinkirkasta tekstiä jälleen. Tattis.

    JK. Putnamin luin kahteen kertaan, selvää tekstiä- siis tieteellisesti ottaen, kattavin tutkimus aiheesta toistaiseksi.

  4. […] kiihtyvällä vauhdilla. Millainen on Suomi kahdenkymmenen vuoden kuluttua? Millainen on tuleva heimoyhteiskunta? Mitä voimme oppia Englannista, Ranskasta tai Ruotsista? Entä mitkä ovat Suuren Unelman™ […]

  5. […] USA:ssa käynyt tai asunut voi todeta tämän omin silmin. Olen kirjoittanut tästä vaihtoehdosta aiemmin ja en siksi pui sitä tässä yhteydessä sen […]


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: