Kansallisvaltioiden nousu?

Maapallon väestöstä se määrä, jonka voidaan katsoa elävän hyvän elintason piirissä, on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Määrä on lisääntynyt miljardilla yksilöllä. Täysin itsestään selvää on se, että maapallon kantokyky eli biokapasiteetti suhteessa maapallon kokonaisväestömäärään on ollut jo kauan kestämättömällä tasolla.

Vaikka uutta maatalousmaata yritetäänkin raivata epätoivon vimmalla niin Afrikassa kuin Etelä-Amerikassakin, on tehtävä täysin toivoton. Ruoka loppuu. Ruuan loppuminen johtaa kahteen ilmiöön eli ruuan hinnan kallistumiseen ja siitä seuraaviin väkivaltaisuuksiin.

Hallitsematon väestönkasvu on ylivertaisesti kaikista maapallon ongelmista suurin ja voi täysin perustellusti argumentoida, että kaikki muut suuren ongelmat, kuten nälänhädät, lapsikuolleisuus, kulkutaudit, etniset konfliktit, ympäristöongelmat, jne. ovat kaikki seurausta hallitsemattomasta väestönkasvusta. Hämmästyttävintä asiassa on se, että tätä hyvin yksinkertaista asiaa ei kovinkaan moni sisäistä. Koko Länsi-Euroopan vallinnut joukkopsykoosi tarjoaa keinoiksi maapallon ongelmiin ilmastonmuutoksen torjuntaa, kehitysapua ja siirtolaisuutta. Paradoksaalista kyllä – kaikki ovat keinoja, jotka kiihdyttävät väestönkasvua lisää ja pahentavat ongelmia.

Väestö kasvaa nopeimmin Afrikassa ja Aasiassa. Ruokamellakat ovat puhjenneet viime päivinä mm. Haitissa (syntyvyys 3,6-kertainen Suomeen verrattuna), Filippiineillä (2,5-kertainen) ja Egyptissä (2,3-kertainen). Samalla voinee todeta, että väestöntiheys esimerkiksi Haitilla tai Filippiineillä on noin 20-kertainen Suomeen verrattuna. Kyynisesti voisi todeta, että esim. Afrikkaan syydettävät kehitysapumiljardit, humanitäärinen apu ja terveydenhuoltohankkeet heikentävät dramaattisesti kaikkien maapallon ihmisten tulevaisuuden elinolosuhteita. 

Eri yhteiskuntien romahduksille on havaittavissa selkeästi yhteisiä piirteitä. Ensimmäinen on hallitsematon väestönkasvu ja sen aiheuttama ympäristön ekologinen tuho (Mayat, Pääsiäissaari, lähes koko Afrikka, Haiti, osia Etelä-Amerikasta). Toinen merkittävä tekijä ovat loppuvat ja tuhotut luonnonvarat, kuten metsävarat, öljy tai vesi (lähes koko Afrikka, osat Aasiasta, Haiti). Kolmas selkeä tekijä on hallitsematon siirtolaisuus (Rooma, lähitulevaisuuden Britannia, Belgia ja Alankomaat). Mitkä alueet maapallolla ovat sitten suhteellisia voittajia tulevaisuudessa? Edellä mainittuja tekijöitä listaamalla voi kartoittaa alueita seuraavien kriteerien avulla. Alueella tulee olla:

  • Kohtuullisen harva väestöntiheys.
  • Pieni todennäköisyys etnisiin konflikteihin tai sisällissotiin (suhteellinen monokulttuuri tai kansallisvaltio).
  • Puhdasta, makeaa vettä.
  • Viljelyskelpoista maatalousmaata tarpeeksi joko karjankasvatukseen tai maanviljelyyn suhteessa väestömäärään.
  • Väestön suhteellisen korkea teknologinen taso (kyky sopeutua mahdollisesti muuttuviin olosuhteisiin ja kyky puolustaa aluettaan aseellisesti).

Niin hullulta kuin ajatus huhtikuussa 2008 tuntuukin, lienee selvää, että esim. Suomen maaseutu nousee elinolosuhteiden vertailussa globaalissa mittakaavassa paratiisiksi ennemmin tai myöhemmin. Muita tällaisia alueita ovat Norja ja Ruotsi sillä samalla edellytyksellä kuin Suomikin, eli hallitsemattoman kansainvaelluksen (lue monikulttuuri) estämisellä. Muita vastaavia alueita ovat Pohjois-Venäjä, osat Baltiasta ja USA:sta, Kanada ja Uusi-Seelanti. Japani tarjoaa asiassa virkistävän poikkeuksen, sillä vaikka maassa on 20-kertainen väestöntiheys Suomeen verrattuna, on maassa erittäin vahva kansallisvaltiokulttuuri ja suhteellisen hyvin säilynyt ympäristö ja vesivarat. Australia tulee olemaan suurissa ongelmissa, koska maan tuotantokyky on heikko ja väestömäärä jo nyt täysin ylimitoitettu käytettävissä oleviin vesimääriin suhteutettuna.

Globaalilla tasolla voidaan puhua siis murroksesta, joka on tähän saakka koskettanut vain pienempiä alueita eli peak-ilmiöstä. Niin ruoka, öljy, maatalousmaa kuin makea vesikin ovat kaikki joko niukkoja tai jatkuvasti niukkenemassa olevia hyödykkeitä. Tästä on maailmanhistoriallisesti kaksi väistämätöntä seurausta.

Niukoista hyödykkeistä tullaan taistelemaan. Sodat tulevat aiheutumaan jatkossa kaikkien noiden neljän hyödykkeen omistamisesta. Toinen merkittävä seuraus on kansallisvaltioiden uusi nousu, koska vain yhteisillä kulttuurisilla arvoilla oleva yhteisö voi ne sodat voittaa.

________

Luettavaa: http://www.footprintnetwork.org/, http://www.peakfood.co.uk/

Advertisements
Published in: on huhtikuu 15, 2008 at 3:03 pm  Comments (15)  

The URI to TrackBack this entry is: https://octavius1.wordpress.com/2008/04/15/kansallisvaltioiden-uusi-nousu/trackback/

RSS feed for comments on this post.

15 kommenttiaJätä kommentti

  1. Loistokirjoitus, joka jätti pohdittavaa. Kiitos.

  2. EU tulee jarruttamaan tätä luonnollista kehitystä…
    Alasajettu kansallimieli, epäoikeudenmukaisesti tasattut resurssit ja hyvinvointi takaavat että Eurooppa tulee romahtaan yhtenäisenä.

    Suomi maksaa vielä Brusselin jälleenrakennuksen ennen romahdustaan.

  3. Mutta mehän elämme Jose Manuel Barroson sanoin ”hyväntahtoisessa imperiumissa”, joka pakottaa Suomen lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä mm. hyödyntämällä vuorovesivoimaa.

  4. Vieraskirjassakin tasaisin väliajoin vieraileva Debatoija on kirjoittanut hyvän kirjoituksen hyvin samasta aiheesta:

    http://debatoija.blogspot.com/2007/07/peak-oil-peak-food-peak-world.html

    Suosittelen.

  5. Myönnän, että olen Debatoijalle velkaa tuosta artikkelista ja se jossain määrin toimi myös kirjoituksen innoittajana.

    Aiheesta voisi jatkaa vaikka miten pitkään. Olisi helppo vetää linjaukset vaikkapa Afrikan väestönkasvusta, koko ajan pahenevasta ruokapulasta, tuhotusta ympäristöstä, Ruandan kansanmurhasta aina tulevaan Euroopan sisällissotaan saakka.

    Niin että terveisiä ja kiitokset Debatoijalle, jos satut tämän näkemään.

  6. Ave Octavius!
    Asiaa kerrot taas, olipa se alkuperä mikä tahansa tälle kirjoitukselle.
    Mutta, siis tämä on niitä aiheita, joista ei puhuta avoimesti meilläkään, saatikka EUssa. Se on varmaankin täydellistä ymmärätämättömyyttä, välinpitämättömyyttä ja tyhmyyttä nähdä näitä asioita, niin se vaan on.
    Kiinnostaa, että minkälaisen skenarion näet tässä tulevassa EU:n sisällissodassa?
    T:-LR-

  7. Ave LR, sisällissodan todennäköisin lopputulos muistuttanee keskiaikaista Eurooppaa pienehköine etnisesti yhtenäisine ruhtinaskuntineen, aivan kuten Balkanin monikulttuurikokeilun lopputuloksena syntyi.

    Varmaa on vain se, että Venäjä on näistä ruhtinaskunnista ylivoimaisesti vahvin.

  8. ”Varmaa on vain se, että Venäjä on näistä ruhtinaskunnista ylivoimaisesti vahvin.”

    Minä en ole kauheasti spekuloinut erilaisilla skenaarioilla. Yritetään nyt kuitenkin. Venäjällä on tiukka ote Saksasta nimenomaan energian kautta. Saksalaiset ovat luopuneet ydinvoimasta ja tulleet näin riippuvaisiksi venäläisestä öljystä ja kaasusta.

    Yhdysvallat puolestaan saattaa jossain vaiheessa hylätä hyödyttömät länsieurooppalaiset liittolaisensa mutta pitää silti kiinni entisistä neuvostosatelliiteista kuten Puolasta ja Virosta, jotka eivät paljon laske EU:n turvatakuiden varaan.

  9. Väestönkasvusta ei ole edes puhuttu paljoa viime aikoina. Ongelman on kuvutelti jopa poistuvan kun väestömäärän v kasvu dv/dt koko ajan laskee eli toinen dervaatta on negatiivinen.

    Resurssien kulutus r on kuitenkin alkanut kasvaa räjähdysmäisesti Kiinan vaurastumisen myötä.

    dr/dt on positiivinen ja niin on toinenkin derivaatta.

    Siksi myös r*v:n derivaatta kasvaa.

    Garret Hardin varoitti juuri tästä. Väestöräjähdys merkitsee juuri resurssien kulutuksen kasvua.

    En usko että asialle voi paljon tehdä. Rajojen avaaminen vapaalle liikkumiselle on ainakin vihoviimeinen keino ratkaista maailman ongelmia.

  10. ’Väestöräjähdys merkitsee juuri resurssien kulutuksen kasvua.’

    Tämähän nyt täytyy olla jo kaksivuotiaalle aivan itsestään selvää ja minulle on täysi mysteeri tämä punaviheriäistön täydellinen black out ja tosiasioiden kieltäminen. Oleellista asiassa on myös se, että ne resurssit, joista tulee pulaa ovat täydellisen välttämättömiä. Tämä tarkoittaa taas, että rajahinta näistä hyödykkeistä on ääretön.

    Korkea rajahinta tarkoittaa taas aseellista konfliktia.

  11. ”‘Väestöräjähdys merkitsee juuri resurssien kulutuksen kasvua.’

    Tämähän nyt täytyy olla jo kaksivuotiaalle aivan itsestään selvää ja minulle on täysi mysteeri tämä punaviheriäistön täydellinen black out ja tosiasioiden kieltäminen.”

    Ajattelu toimii jotenkin niin että ”JOS me kaikki vaan jaettaisiin resurssit tasa-arvoisesti ja säästettäisiin, niin kyllä kaikille riittäisi jaettavaa”. Mikä tavallaan tietysti on totta. Ongelma on että tuo ”JOS” ei koskaan toteudu.

    Ihmisiä ei saada pienentämään resurssien kulutusta kuin pakolla: Jos maissia ei riitä kaikille silloin joko henkilö A käyttää maissin polttoaineena, henkilö B käyttää maissin rehuna tai henkilö C tekee maissista puuroa lapselleen. C ilmeisesti on häviämässä.

    Mutta perusongelma ei ole ihmisten itsekkyys, vaan väestöräjähdys.

    Iroonista tavallaan on, että väestöräjähdys iskee silmille nyt, kun väestön kasvu on saatu vähenemään. Resurssien käytön nopea kasvu on tavalllaan tuonut väestöräjähdyksen uudelleen tapetille.

  12. ’Ajattelu toimii jotenkin niin että “JOS me kaikki vaan jaettaisiin resurssit tasa-arvoisesti ja säästettäisiin, niin kyllä kaikille riittäisi jaettavaa”. Mikä tavallaan tietysti on totta.’

    En ehdi hakea nyt lähteitä, mutta mielestäni perusongelma on se, ettei peak-resurssit riitä enää millään ilveellä tuottamaan tarpeeksi ruokaa. Esimerkiksi maan lannoitus kuluttaa paljon öljyä, joka taas vähenee koko ajan. Vaihtoehtoinen tehokas lannoitus eli karja vähentää taas käytettävissä olevaa peltopinta-alaa. Tai se, että epätoivoinen maan riistoviljelyn aiheuttama eroosio ja väestöräjähdys itse asiassa vähentää käytettävissä olevaa maatalousmaata Afrikassa.

    Pitkän aikavälin tasapainosta on esitetty arvioita 2-6 mrd:n ihmisen välillä.

    Mutta otetaan ne kaikki Suomeen ja katsotaan miten käy.

  13. ”En ehdi hakea nyt lähteitä, mutta mielestäni perusongelma on se, ettei peak-resurssit riitä enää millään ilveellä tuottamaan tarpeeksi ruokaa. Esimerkiksi maan lannoitus kuluttaa paljon öljyä, joka taas vähenee koko ajan.”

    Varmaankin juuri noin.

    On sinänsä mielenkiintoista miten lainaamani ekonomi Stern heitti öljyn riittävyyydestä aivan toisenlaisia lukuja.

    No – ainahan on vaikeaa nähdä mistä kohtaa korttitalo romahtaa.

  14. ”Esimerkiksi maan lannoitus kuluttaa paljon öljyä, joka taas vähenee koko ajan. ”

    Ei pidä paikkaansa.

    http://peakoildebunked.blogspot.com/

  15. Lannoitteiden raaka-aineena ei suoraan käytetä öljyä. Ammoniakin (NH3) raaka-aineena käytetään kylläkin vetyä, jota saadaan halvalla maakaasusta. Typpeä on ilmakehästä 80%. Ammoniakkia tuotetaan Haber-Bosch -prosessilla typpi- ja vetykaasuista.

    Maaöljy on toki traktoreiden polttoaineen dieselöljyn halvin raaka-aine (hiili on riitoisampi muttei yhtä halpa raaka-aine). Toisaalta köyhimmissä maissa kyntöä, kylvöä, lannoitteiden levitystä ja korjuuta ei tehdä traktoreiden avulla vaan vetoeläinten avulla.

    Kun maakaasusta alkaa tulla pulaa, vetykaasua voidaan kyllä järjestää elektro- tai termolyysillä vedestä (murtovesikin kelpaa aivan mainiosti – sivutuotteena saadaan klooria). Kyse on vain tarvittavan energian hinnasta. Tarvittaessa ydinfissiopolttoaineita voidaan järjestää merivedestä suodattamalla vaikka auringon sammumiseen asti ilman, että ydinenergian hinta nousee mitenkään sietämättömäksi (japanilaiset kokeilivat ja tuottivat puoli kiloa uraanioksidia hintaan $250 [vuoden 2001 dollareissa]).

    Tämä ei silti tarkoita, etteikö liikakansoitus Afrikassa ja Aasiassa olisi merkittävä ongelma, josta on viimeiset parikymmentä vuotta oltu merkillisen hiljaa varsinkin tiedostavissa piireissä. On esimerkiksi aivan selvää, että Afrikan ekosysteemit eivät voi kestää kovin montaa Afrikan väestön kaksinkertaistumista (tuo kaksinkertaistumisaika taitaa olla alle kolmenkymmentä vuotta).


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: