Teorian, käytännön ja todellisuuden ero

Teoria:

Äläwälän koulu pyrkii yhdessä kotien kanssa luomaan oppimisympäristön, jossa on turvallista kasvaa hyväkäytöksiseksi, vastuulliseksi sekä erilaiset ihmiset ja kulttuurit huomioonottavaksi yksilöksi. Koulu panostaa erityisesti suomen kielen opetukseen ja erilaisen kulttuuritaustan omaavien oppilaiden koulutyön tukemiseen.  Kansainvälisyys on koulun arkea ja erilaisuus on yksi jokapäiväistä työtä rikastuttava tekijä. (Lähde: suora lainaus erään äläwäbälä-koulun toiminta-ajatuksesta, alkuperäisessä tekstissä kirjoitusvirheitä).

Teoriassa siis lapsoset käyskentelevät käsi kädessä monikulttuurisella niityllä yhdessä ruohoa syövien leijonien kanssa ja kaikkialla tuoksuu suvaitsevaisuuden liljan huumaava tuoksu.

Käytäntö:

Helsinkiläiskoulujen oppimistulokset ovat vahvasti yhteydessä koulua ympäröivän alueen väestörakenteeseen ja sosio-ekonomisiin tekijöihin. Oppimistuloksia selittävät heikosti koulutettujen, vuokra-asuntokannan ja maahanmuuttajien osuus alueella. (Lähde: Helsingin tietokeskuksen Lähiökoulu-tutkimus).

Käytännössä siis jokin tutkija jossain täysin turhassa tutkimuslaitoksessa ja täysin hyödyttömässä tutkimuksessa toteaa, että äläwäbälä-koulun oppimistulokset ovat juuri, mitä siltä voi odottaakin. Tutkija tekee mykistävän johtopäätöksen, huonot oppimistulokset johtuvat rahan puutteesta. Tarvitaan lisää rahaa, sammioittain lisää rahaa.

Todellisuus:

Äläwäbälä-koulun todellisuutta ovat sekasortoiset luokat, rikotut paikat, alkava jengiytyminen, naurettavan heikot oppimistulokset, jatkuva opettajapula, koska kukaan täysijärkinen opettaja ei halua töihin sinne ja kukaan normaali ihminen ei halua lapsiaan kyseiseen kouluun. Todellisuudessa normaalit ihmiset tekevät mitä tahansa, etteivät heidän lapsensa joutuisi äläwäbälä-kouluun. Ihmiset jonottavat lapsillensa epätoivoisesti paikkoja normaaleista kouluista, muuttavat pois, muuttavat keinotekoisesti lapsiensa asuinpaikkaa tai yrittävät saada kerätyksi rahaa kustantaakseen lapsillensa yksityiskoulun. Ihminen oppii kyllä selviytymään työviritteisperäisestä monikulttuurista.

Sitä on vain opittava sietämään.

Mainokset
Published in: on Touko 7, 2008 at 2:09 pm  Comments (9)  

The URI to TrackBack this entry is: https://octavius1.wordpress.com/2008/05/07/teorian-kaytannon-ja-todellisuuden-ero/trackback/

RSS feed for comments on this post.

9 kommenttiaJätä kommentti

  1. ”Tutkija tekee mykistävän johtopäätöksen, huonot oppimistulokset johtuvat rahan puutteesta. Tarvitaan lisää rahaa, sammioittain lisää rahaa.”

    USA:ssa afroenemmistöisten koulujen huonoja oppimistuloksia on vuosikymmenet selitetty resurssien puutteella ja kaadettu niihin lisää rahaa. Näin siitä huolimatta, että tutkimukset ovat kiistatta osoittaneet, että oppimistuloksia eivät selitä erot rahoituksessa vaan oppilaskunnan etnisessä/rodullisessa koostumuksessa.

    Suomessa tiettyjen vähemmistöjen heikkoa koulu- ym. menestystä tullaan epäilemättä jatkossa enenevässä määrin selittämään Amerikan edistyksellisten keksimillä selityksillä: rakenteellinen syrjintä, ”white privilege”, eurosentrismi, rahoituksen puute jne. Järkyttävää, että Suomeen pitää ihan tieten tahtoen ja tarkoituksella hommata tällaisia vähemmistöjä.

  2. ”Teoriassa siis lapsoset käyskentelevät käsi kädessä monikulttuurisella niityllä yhdessä ruohoa syövien leijonien kanssa ja kaikkialla tuoksuu suvaitsevaisuuden liljan huumaava tuoksu.”

    Hahhaa-on näitä hauska lukea!

  3. Kiitos Sabina kommentistasi ja oletan samoin positiivisesti myös sanoihisi kenties sisältyvistä kehuista,

    En jaksa millään vastata analyyttisesti, olen maalla ja aika poikki. Kymmenen tuntia moottorisahan kanssa saa minutkin uupumaan.

  4. Tähän vain tämmoinen ”mutu” juttu. Tyttäreni kävi ala-astetta tämmöisessä ihanan rikkaassa monikulttuurisessa koulussa. Ilmeisesti meininki oli niin ihanan monikulttuurista että arvosanat olivat ihanan keskivertoa tai sen alapuolelle. Siirryttyään yläasteelle, jossa näitä IHANIA monikulttuurisia moniosaajia ei nyt ole ihan normien verran. Kas kummaa, arvosanat ovat parantuneet. Tuli vaan mieleen pitäisikö Suomessa saada kiintiömonikulttuurisuus joka paikkaan että meillä kaikilla olisi ihanan rikasta monikulttuurisuutta. Se olisi niin saatanan ihanaa. Kansaa olisi helpompi hallita kun oppimistulokset olisivat ihanan monikulttuurisia. Laitan tähän vielä kerran sanat ”ihanaa monikulttuurisuutta” niin ei voi ainakaan minua syyttää rasismista. Sehän on kohta lailla kiellettyä.

  5. Oh, Mies ja moottorisaha. Voiko olla ihanampaa näkyä…

    ja kaikkein ihanin tuoksu jonka tiedän,
    tulee juuri vasta kaadetusta puusta. sahanpuru ja
    metsämiehen hiki, tuore ja ihana yhdistelmä, oi.

  6. Ave Octavius!
    Tässä pieni aihevinkki, jos nappaa…
    Ex-pornohoro Rakel Liekki on alkanut kolumnistiksi Demari-lehteen, ei juma…ta!
    Siis onko se puolue nyt jo noin mädäntynyt, vai mikä tässä on nyt kupletin juoni?
    Öitä ja vitutusta karjuvassa työvoimapulassa.
    -LR-

  7. Hababoo: omien havaintojeni mukaan yksi esim. Afrikan itäosista suomalaiseen koululuokkaan ilmestynyt oppilas saa aikaan pienehköä opetuksen häiriintymistä, kaksi aiheuttaa jo häiriöitä ja kolme merkitsee kaikkien oppimistulosten laskemista.

    Winnie: moottorisaha on kyllä lähellä sitä, mikä on miehelle tärkeintä.

  8. ”Äläwäbälä-koulun todellisuutta ovat sekasortoiset luokat, rikotut paikat, alkava jengiytyminen, naurettavan heikot oppimistulokset, jatkuva opettajapula, koska kukaan täysijärkinen opettaja ei halua töihin sinne ja kukaan normaali ihminen ei halua lapsiaan kyseiseen kouluun.”

    Miten tämä liittyy monikulttuurisuutta edistäviin kouluihin, sillä todellisuus on jo tätä, ilman maahanmuuttajaopiskelijoitakin? On jo kauan ollut ja sinunkin pitäisi tietää se, paitsi jos olet käynyt koulusi opettaja-autoritäärisellä 1960-luvulla.

    Vieraita on luonnollisesti helppo syyttää, mutta niin yläasteen ja lukion puolella opettaneena voin todeta, ettei opettajapula, sekasortoiset luokat, rikotut paikat, alkava jengiytyminen ja naurettavan heikot oppimistulokset korreloi mitenkään siihen, onko luokassa maahanmuuttajia vai ei. Vaikka laskenkin itseni moku-kriitikoksi (kääntyy useimmiten muotoon rasisti), niin tällaisten uhkakuvien viljely ja olkiukkojen esittely on typerää ja mustavalkoista.

    Summa summarum; nykyisessä koulumaailmassa suurempi ongelma on suomalaisten lapsien saama(?) kasvatus eivätkä maahanmuuttajaoppilaat tai moku-ideologia.

  9. Viima: hyviä pointteja ja olen kanssasi samaa mieltä paitsi yhdestä kriittisestä asiasta. Kotikasvatus on outoa eikä palvele lapsen tulevaisuutta tai kasvamista vastuulliseksi aikuiseksi. Suurin syy tähän on alkoholi. Suomalaiset juovat liikaa.

    Mamuoppilaiden koulutus taas maksaa arviolta (olen talouden ammattilainen, mutta lukuja en ole nähnyt eli tämä on vain omin silmin tehtyjen havaintojen pohjalta tehty arvio) noin 5-8 kertaa enemmän kuin ei-etnisesti värisevän.

    Tämä johtaa taas siihen, että niukkoja resursseja (=rahaa) otetaan pois sieltä, mistä voidaan. Oppimiskykyisten oppilaiden opetus kärsii.

    Se oppimiskykyinen oppilas on hyvin todennäköisesti Sinun lapsesi.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: