Matka suomalaisuuden ytimeen

Usein esitetty kysymys on, että mitä on se suomalaisuus? Mistä sen löytää, miltä se näyttää ja miltä se tuoksuu?

Matkan suomalaisuuden ytimeen voi tehdä matkustamalla yöjunalla Helsingistä vaikkapa Ouluun tai Rovaniemelle. Edellytyksenä ovat halu istua ravintolavaunussa, joustava sosiaalinen mieli ja asiaa auttaa vielä tupakointi.

Tarinat ja ihmiset ovat uskomattomia. Suosittelen.

Mainokset
Published in: on tammikuu 10, 2009 at 4:14 pm  Comments (7)  

The URI to TrackBack this entry is: https://octavius1.wordpress.com/2009/01/10/matka-suomalaisuuden-ytimeen/trackback/

RSS feed for comments on this post.

7 kommenttiaJätä kommentti

  1. Tarinat ja ihmiset… Saman havainnon tein itsekin matkustaessani viime kevät-talvella Rovaniemelle ja viiden päivän päästä takaisin Helsinkiin. Yöjunalla, molemmat suunnat ravintolavaunussa pilkkuun asti ja välillä tuoakalla käyden, ventovieraiden kanssa rupatellen. Tunnelmaa latisti hieman eräs juopunut ja aggressiivisesti käyttäytyvä Virolainen rakennusmies. Myöskään pysähdys Tampereella ei vienyt lähemmäksi suomalaisuuden ydintä, kun kävin nostamassa käteistä pankkiautomaatilla somalimiesten väijyessä muutaman metrin päässä.

    Suomalaisuuden ydintä en tuolloin kokenut löytäneeni. mutta hyvän matkan päähän siitä pääsin.

  2. Nyt kyllä vähän haiskahtaa siltä, että Octavius on kovasti eksoottisilla vesillä ollessaan tavallisella reissulla kansan keskuudessa junassa ja uskaltautunut tuopilliselle (?) ravintelivaunuun.
    On tuota tullut istuttua kerta jos toinenkin, mikähän siinä NIIN merkillistä oli?

  3. Suosin mieluummin yksityisautoa, koska se juna ei tule kuitenkaan, koska ohjausjärjestelmässä on kuitenkin vikaa. Jos junien ohjausjärjestelmä vastoin odotuksia onkin kunnossa, niin sitten sitten vaihteet ja muut ratavinkeet eivät toimi, jos sataa vettä tai lunta, tai jos on pouta. Samoin ne eivät toimi, jos on pakkasta tai sitten jos ei ole.

  4. Been there, done that. 🙂

  5. Minun mieleeni piirtynyt kuva suomalaisuudesta on seuraava:

    Isolla joukolla kesämökillä. Saunotaan ja juostaan alasti järveen uimaan. Juodaan vähän keskiolutta ja grillataan makkaraa.

    Vaikka itse pääsen vain muutaman kerran vuodessa totetuttamaan tätä kuvaani suomalaisuudesta, niin se on silti aina päälimmäisenä, kun mietin mitä suomalaisuus on.

  6. Tuota tuli nuorempana harrastettua aika useinkin ja olet täysin oikeassa – eivät nämä rillumareit ole mihinkään Suomesta kadonneet.

    Eräs pohjoisessa asuva väärtini pyrähtää pari kertaa vuodessa maalikylään Helsinkiin. Hän on varsin sosiaalisena ihmisenä sisäistänyt myös ravintolavaunun ja tupakkakopin atmosfäärin.

    Jännäilemmme mamman kanssa kuinka sisäistynyt ystävämme on Helsinkiin saaopuessaan.

    (Jos J satut lukemaan tätä, niin tereisiä sinne Pohojolan perukoille… ) 😉

  7. Mulukku: kyllä se junakin joskus toimii.

    Ja ajaminen Lappiin saakka on aika kypsyttävää puuhaa talvikelillä, kesällä se kyllä menee.

    Kaikkein parastahan siinä on vielä se, että autokin tulee junan kyydissä.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: