Ruotsalaiset dekkarit ja miesviha

Himolukijana rentoudun välillä dekkareiden parissa ja tämän genren yhdeksi valtiasmaaksi on jostain syystä noussut Ruotsi.

Sjöwall & Wahlöö sen aloitti ja Guillou sekä Mankell jatkoivat menestystarinaa. Uusimmat esiin nousseet tähdet ovat Håkan Nesser, Leif GW Persson ja menestyneimpänä kaikista Stieg Larsson, jonka trilogia Miehet jotka vihasivat naisia, Tyttö joka leikki tulella ja Pilvilinna joka romahti, on ollut suunnaton menestys. Sarjasta piti tulla alunperin kymmenosainen, mutta Larssonin kuoleminen nuorena miehenä sydänkohtaukseen lopetti sarjan kesken.

Kaikki mainitut kirjailijat ovat omassa lajissaan erittäin hyviä. Tarinankerronta on soljuvaa ja lukija osataan pitää otteessa. Kaikkia kirjoittajia yhdistää myös se, että kirjoja kuvataan yleisesti hyvin yhteiskuntakriittisiksi. Täysin käsittämätöntä on taas kirjojen sisältämä valtava, pohjaton ja täysin käsittämätön tekstistä ja kerronnasta tihkuva miesviha.

Minulle se on asettanut melkein ylittämättömän kynnyksen lukea niitä, koska se on niin järjetöntä ja epäuskottavaa ja sen korostaminen naurettavuuteen saakka vie kirjoilta huomattavan osan niiden kiistämättömistä ansioista. Kaikki mainitut kirjailijat omaavat äärivasemmistolaisen taustan, joka tietysti selittää ilmiöstä suuren osan.

Vai mitä pitäisi ajatella, jos tyypillinen alkuperäiskansaan kuuluva heteroseksuaalinen ruotsalainen standardimies koostuu kirjojen mukaan seuraavista aineksista:

  • Hakkaa säännöllisesti vaimoaan ja lapsiaan.
  • Raiskaa kaikkea mikä liikkuu tai ei liiku.
  • Kuuluu johonkin äärioikeistolaiseen liikkeeseen.
  • On kerännyt omaisuutensa jollakin rikollisella tai epämääräisellä tavalla.
  • On keskimääräistä huomattavasti tyhmempi.
  • On alkoholisti.
  • Ammuskelee ei-metsästysaseilla joillain hiekkakuopilla. 
  • Sukulaisissa tai esivanhemmissa on ällistyttävän suurella todennäköisyydellä henkilöitä, jotka ovat sekaantuneet Natsi-Saksan toimintaan.

Vaikka empimättä suosittelenkin kirjoja viihdyttäviksi ystäviksi kesäiseen riippumattoon, niin en voi olla samalla toteamatta, että noilla kirjailijoilla eivät kyllä kaikki lepakot orrella istu.

Mainokset
Published in: on Touko 11, 2009 at 4:01 pm  Comments (11)  

The URI to TrackBack this entry is: https://octavius1.wordpress.com/2009/05/11/ruotsalaiset-dekkarit-ja-miesviha/trackback/

RSS feed for comments on this post.

11 kommenttiaJätä kommentti

  1. En voi sietää ruotsalaisia dekkareita, juuri tuon mainitsemasi seikan sekä muun poliittisesti korrektin pullamössöilyn takia.

    En ylipäätään lue paljon dekkareita, mutta suomalaiset ovat mielestäni paljon parempia. Lisäksi ne tapahtuvat tutuissa ympäristöissä (minun kohdallani Helsingissä ja Tampereella), joka on dekkarissa tärkeää. Onko Eero Pasasen Kononen-sarja tuttu?

  2. Ehkäpä S.Larsson on varmistanut muusansa suopeuden miesvihallaan. Käsittääkseni miehet voivat tilanteen mukaan esittää humanistia päästäkseen jonkun himoitsemansa naisen pöksyihin. Tai onhan tässä toinenkin selitys. Larsson on kylmän rauhallisesti pohtinut mikä myy ja sitten tehnyt sitä, mikä tuolloin myi hyvin.

  3. Kuuntelin juuri peräjälkeen kaikki kymmenen Martin Beck -dekkaria, eikä arvostelusi mielestäni oikein istu pariin Sjöwall & Wahlöö. Toki heidänkin kirjasarjansa on täynnä yhteiskuntakritiikkiä, ja siltä pohjalta he kirjoittamaan lähtivätkin. He ovat silti onnistuneet tekemään caseistä tarpeeksi jännittäviä.

    Sarjasta löytyy kyllä useitakin _naisia_, joita voi vähintäänkin väittää huorahtaviksi valehtelijoiksi, ellei peräti nymfomaaneiksi tms. Joitakin vaimoja haukutaan ihan olan takaa.

    Enpä tiedä, onko mieskuva heillä ihan niin lätty kuin mitä annat ymmärtää. Joukkoon mahtuu mielestäni kaikenlaisia uroita. Suomeksi en tosin ole niitä lukenut, ehkä käännökset ovat epäonnistuneita?

    Tosin pidän joka tapauksessa englantilaisia dekkareita noin kymmenen kertaluokkaa parempina kuin mitään suomalaista / ruotsalaista lukemaani. Vrt. Dennis Bagleyltä esim. Viveron kirje, tai Hammond Innesiltä Luola tai Kainin maa. Noiden kirjailijoiden ihmiskuvat ovat huomattavan paljon ”pyöreämpiä” (kirjallisuustutkimuksellinen termi) kuin jonkun suomalaisen Maria mikäsenytolikaan, tai Vares tms. Ei se pelkkä ympäristönkuvaus ainakaan minulle riitä, pitää niiden hahmojenkin olla edes jotakuinkin uskottavia persoonallisuuksia.

    Uh, näkee, että minulla on tarvetta lörpötellä, sorry vaan. Laskeudun täten saippualaatikolta ja haen ison mukillisen kaffetta hermoihini. Peace!

  4. Ave,
    Parahin Octavius, miksi luet niitä? Jos vituttaa joku kirjassa, niin kyllä se kandee heittää paskakoriin, maailmassa on paljon muutakin oikeaa luettavaa.
    Juu, tämä sama paskegenre on täällä härmässä tunnistettu kanssa, vassarit, punikit ja muut paskavihreät suoltaa suolestaan juuri tuota juttua meistä normi-suamalaisista miehistä…
    En tiennytkään, että olen siis natseille sukua? Välillä sekin ajatus on alkanut kyllä houkuttaa, olivat tehokasta porukkaa hoitamaan asioita kuntoon…
    Niin, että moku moku vaan.
    -P-

  5. Men va´helvete är de´med dej nu, min snällaste och käraste kompis Octavius?

    Jag gillar om Gunvald Larsson och hans jävliga och dåliga snutar´ metoder. 😉

  6. Mulle on kertynyt hyllyyn Remes-dekkareita, joita saan jostain käsittämättömästä syystä lahjaksi. Olen niistä pari lukenut ja joka kerta olen kokenut saman tunteen, että luen amerikkalaisen toimintapläjäyksen käsikirjoitusta, jonka juoni on kyllä riittävä, mutta jättää hirveästi kysymyksiä auki. Lisäksi juuri se amerikkalainen action-meininki on jättänyt loput kirjat hyllyyn.

    Itse kuitenkin olen pitänyt suuresti juuri ruotsalaisista dekkarifilmatisoinneista. Niissä on jotain epäruotsalaista surua ja synkkyyttä, melkein suomalaista arkea.

  7. Kiitos kommenteista.

    Kyllästynyt: olen kanssasi samaa mieltä. Sjöwall&Wahlöö on hiukan eri sarjassa. Mutta samaa äärivasemmistolaista maailamankuvaa ne pohjimmiltaan edustavat.

    Pompeius: luen niitä siksi, että ne ovat kirjoina viihdyttäviä, teksti on sujuvaa ja rakenteellisesti ne ovat loistavia. henkilöhahmot melkoisen epäuskottavia, mutta missäpä dekkarissa ei olisi.

    Sanalla sanoa, ne ovat hyviä dekkareita.

    Dats: on Pasanen tuttu, ei jostain syystä iskenyt minuun.

    Hajalla: mielestäni Remeksen taso on aika tasaisesti laskenut. Alku oli todella lupaava, mutta kirjoitustahti lienee kaverilla liian tiukka.

  8. Ok, homma selkee. Mä en tiedä niistä ruåtsalais-dekkareista, koska en ole lukenut. Mun suosikkeihin vaan kuuluu ihan klassikot ja perinteiset, esim. A Christie ja Edgar A Poe, ne on tullut luettua joskus kaikki.
    No, ehkä sekin päivä koittaa, että iskee dekkari-kuume ja sitten katotaan mitä on tarjolla.
    Hyviä lukuhetkiä itse kullekin, se on antoisaa lukea hyvää kirjaa, niin se on.
    Jotenkin tuntuu, että välillä iso osa ajasta menee täällä netissä hillumiseen ja kirjat jää sivummalle, no siihen on syynsä, kuten tiedämme, pakko olla asioissa kiinni ja seurata, mitä täällä valtakunnassa oikein tapahtuu.
    -P-

  9. Duoda noin niin, jos ne on vaan katkeria naisia? 🙂 Kai sellaisia löytyy oikeistopuoleltakin…

  10. Nainen vihaa miehiä ja on sitä onnettomampi mitä tasa-arvoisempi hän on.

    Lapsikin on onneton jos vanhemmat eivät rajoita hänen tekemisiään.

    Rakkautta!

  11. Mitä tulee vasemmistolaisvivahteisiin dekkaristeihin, joiden mielestä kaiken pahan alku ja juuri on valkoinen, oikeistolaiset arvot omaava mies, löytyy meiltä Suomestakin vastaava: Leena Lehtolainen.

    Olen lukenut muutaman teoksen rikoskomisario Maria Kallion seikkailuista. Juonet voivat sinällään olla hyvin jännittäviä, mutta jossain vaiheessa sivulauseissa ilmenevä vihervasemmistolainen paskanjauhanta alkoi kyllästyttää.

    Tuskaa helpotti ainoastaan pikainen annos Reijo Mäen Vareksia. 😉


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: