Jonoteorian soveltaminen arjessa

Ruokakaupan kassajonoissa joutuu usein ongelman eteen – mikä jono tulisi valita? Harva asia arkipäivässä saa yhtä paljon veren kiehumaan, kun huomaa valinneensa sen kaikkein hitaimman jonon, johon tuntuu kerääntyneen maailmankaikkeuden suurimmat idiootit.

Kassalle pääsyyn liittyviä muuttujia on paljon: jonon pituus, ostosten määrä, henkilöiden maksutapa, kassahenkilön nopeus, jne.

Asiaan on kuitenkin olemassa helppo ja yksinkertainen ratkaisu. Jokainen keskimääräistä älykkäämpi henkilö voi soveltaa seuraavaa jonoteorian kaavaa:

Jonoteoria

Vaikka kaava vaikuttaakin monimutkaiselta, se on pohjimmiltaan helppoa toisen tason matematiikkaa ja ratkaistavissa ilman apuvälineitä.

Muuttujat syötetään yksi kerrallaan kaavaan, ratkaistaan kaavan yksi osa matemaattisen vuoronsa mukaisesti ja valitaan lopuksi se jono, jonka päässä odottaa parhaimman näköinen kassatyttö.

Yksinkertaista.

Mainokset
Published in: on lokakuu 2, 2009 at 9:49 pm  Comments (11)  

The URI to TrackBack this entry is: https://octavius1.wordpress.com/2009/10/02/jonoteorian-soveltaminen-arjessa/trackback/

RSS feed for comments on this post.

11 kommenttiaJätä kommentti

  1. Tietysti kaikkein yksinkertaisin vaihtoehto on muuttaa tänne Huitsinnevadaan, jossa kassajono on tuntematon ilmiö. Voimia eloon Octaviukselle. Ja lyhyitä jonoja.

  2. Olen lukenut noista jonotusteorian yhtälöistä aiemminkin ja päätynyt täsmälleen samaan lopputulokseen kuin sinäkin. Valitettavasti olen myös havainnut, että näteimmän kassatytön kohdalla on yleensä se pisin jono – myös täkäläisessä Huitsinnevadassa, mikä Ykälle tiedoksi. Lisäksi elämänlaatu on syksyn tullen laskenut, kun nätit kesälomasijaiset ovat poistuneet kassojen muonavahvuudesta.

  3. Jos uskot tehokkaisiin markkinoihin, niin jonon valinnalla ei ole väliä. Jos nimittäin jokin jono olisi muita edullisempi, olisi siihen jo kertynyt lisää väkeä ja ero olisi kadonnut.

    Jonot voivat kyllä olla eri pituisia, mutta silloin siihen on jokin (markkinoiden huomioon ottama) perusteltu syy. Esim. lyhyessä jonossa on paljon hitaita mummoja. Tai pitkä jono vie sille paremman näköiselle kassatytölle. Valitsit minkä tahansa jonon, niin keskimäärin utiliteettisi tulee samaksi.

  4. Kaihoisa muisto Lontoosta vuosien takaa:
    Astelin postikonttoriin, jono oli piiiitkä ja olin jo kääntymässä samantien ulos. Mutta systeemi toimikin niin, että oli vain yksi hyvin järjestetty kiemurteleva jono ja pitkä rivi palvelevia lukkuja. Jono purkautui hyvässä järjestyksessä joutuisasti. Asiakkaat palveltiin vuorollaan, eikä satunnaisten muuttujien mukaan.

    Älkää nyt vaan ehdottako sitä vuoronumeroa! Pahimmoillaan se vain hidastaa palvelua ja luo tyhjiä odottelutaukoja, kun asiakkaat hoksaavat käpytellä jostain kaukaa odottelupenkeiltään etsimään sitä juuri oikeaa palvelevaa luukkua.

  5. Jonotus on kieltämättä raivostuttavaa.

    Yksi keino voisi tietysti olla kassa-alueiden uudelleensuunnittelu siten, että olisi vain yksi pitkä jono, josta ihmiset ohjautuisivat saapumisjärjestyksessään kulloinkin vapautuvalle kassalle.

    Tosin järjestely kompastuu heti alkuun a) tilanpuutteeseen sekä b) siihen, ettei asiakas voi kerran jonoon mentyään enää lähteä hakeamaan sitä unohtunutta perunapussia tms.

  6. Voiko tätä samaa soveltaa myös leipäjonoissa…?
    Toisaalta, tällä hetkellä on yleensä vaan kai yksi leipäjono per paikkakunta, joten ei sinänsä jono-ongelmaa, ongelma on aivan jossakin muulla.
    Eli se on siellä hotellin lasilla olevissa tummissa perseissä.
    Kuten kirjottelit edellisessä osuvasti, siellä ne mamut katselevat tätä jonotusnäytelmää, kun itse jonottavat Amican tarjoilemaan seisovaan pöytään… siellä joutuu todella pohtimaan, mikä jono niistä vetää parhaiten…
    Halpaa ja yksinkertaista matikkaa, ja niin oikein, eikö?

  7. Jmk löysi kyllä ytimen tästä universaalista totuudesta, jota yritin kömpelösti ilmaista kirjallisesti.

    Jos kassatyttö on tarpeeksi hyvännäköinen, ei jonon pituus haittaa mitään…:D.

  8. Olen huomannut itsessänikin tämmöisen hauskan ominaisuuden.
    Kun menen Espoon keskuksessa tähän saksalaiseen kauppaketjuun, niin yritän aina mennä sen yhden kassatytön jonoon. Olkoon jono miten pitkä tahansa. Saa mielen niin haaveelliseksi. Ollappa 25 v nuorempi ja saman verran hoikempi.

  9. tere,
    kyllä se on aivan totta, näin tässä tekee itsekin, ja vaikka siinä on yleensä kuitenkin se pisin jono, jotenkin siihen meinaa yrittää vaan mennä, kun on se kiva kassa, näin se on.
    innostuin taas vaan veivaamaan tätä moku sontaa tästä jonottamisesta ja siis leipäjonottamisesta, siis kun vituttaa….

  10. jonoteoriat eivät ota huomioon flirttiä ja kassatytön sanatonta lupausta tai tovetta jostain paremmasta tulevaisuudesta – kuin olla Alepan kassana loppuikänsä.

    Huoh. Jos viitsisin, niin laittaisin tuonkin teorian uuteen uskoon.

  11. Kääk-kääkkä!!!!11

    Kertokaa ny mulle mitä nuo lambda ja myy -parametrit kuvaa!


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: