Minne katosi 17 miljardia?

Otetaan muutama fakta Suomen BKT:n kehityksestä. Aikasarja vuosien 2007-10 BKT:stä ja sen muutos-%:sta edelliseen vuoteen on siis seuraava:

  • 2007          165           5,3
  • 2008          167           0,9
  • 2009          154          -8,0
  • 2010          157           2,1.

Luvut ovat pyöristettyjä lukuja miljardeina euroina ja vuoden 2010 BKT on VM:n viimeinen virallinen ennuste.

Mielestäni kolme oleellisinta asiaa, jotka lukusarjasta tiivistyvät esiin ovat seuraavat:

  • Vaikka Suomen talous on virallisen totuuden mukaan piristynyt, nousukiidossa ja taantuma on ohi, on kuluvan vuoden BKT 6,1 % alle vuoden 2008 kansantuotteen.
  • BKT kasvaa tänä vuonna 3,2 miljardia euroa verrattuna edelliseen vuoteen.
  • Vuoden 2009 romahdus on itsenäisen Suomen taloushistorian suurin, edes sotavuosina ei sellaista nähty.

Esiin nouseva kysymys kuuluukin miksi romahdus ei näy selvemmin yhteiskunnan rakenteissa? Virallinen totuus sanoo, että syynä on hallituksen masinoima velkaelvytys, joka auttoi Suomen laman yli kuivin jaloin ja kaikki on nyt hyvin. Aurinko paistaa, linnut sirkuttavat ja työvoimapula uhkaa.

Mitä tapahtuu sitten reaalitaloudessa? Muutama täysin irrallinen huomio.

  • Asuntolainojen kasvu jatkuu ja keskimääräinen laina-aika pitenee.
  • Jokaiseen taajamaan on ilmestynyt Western Union -niminen rahanvälitysyhtiö, jonka tiskeillä on jono sosiaalitukien maksupäivänä.
  • Harmaa talous on lähtenyt täysin lapasesta kuluvan hallituskauden aikana. Ilmiöön törmää jo normaalissa arjessa päivittäin.
  • Suomalaisten yksityishenkilöiden erääntyneet velat ovat nyt 1,3 miljardia euroa. Summa on kasvanut 75 % kolmessa vuodessa.
  • Hallitus ja suomalainen EU:n talouskomissaari vannovat euroalueen solidaarisuuden nimiin ja syytävät rahaa huijarivaltioille.
  • Etelä-Suomen rakennuksilla työskentelevistä ainakaan puolet ei maksa veroja Suomeen.
  • Usea perhe tai yksittäinen ihminen on taloutensa kanssa niin tiukoilla, että pienikin olosuhteiden muutos suistaa talouden raiteiltaan.
  • Suomessa on ainakin viisinumeroinen määrä ihmisiä, jotka oleskelevat maassa laittomasti, heistä osa työskentelee palvelu- ja etenkin ravintola-alalla.
  • Hallituksen käyttämät asiantuntijat antavat lausuntoja, joiden mukaan valtion velkoja ei tarvitse maksaa takaisin ja Suomen ennätyksellisestä velkaantumisesta huolimatta on maita, joilla on suhteessa vielä enemmän velkaa.
  • Pörssikurssit ovat olleet tasaisessa nousutrendissä ja yritykset tekevät hyvää tulosta.

Otetaan seuraavaksi muutama tylsä fakta tästä Suomen pelastaneesta velkaelvytyksestä.

  • Suomen valtio ottaa velkaa tänä vuonna 12 miljardia.
  • Kuntasektori ottaa vastaavasti virallisen totuuden mukaan lisää velkaa miljardin. Luku on vain ikävä kyllä virheellinen, koska se kattaa vain ydinkuntien velkaantumisen. Todellinen summa lienee välillä 2-5 miljardia. Kuntakonsernien (=kunnat tytäryhtiöineen, liikelaitoksineen ja kuntayhtymineen lisättynä Kuntarahoituksella) velkaantumisesta ei ole saatavissa luotettavaa tilastoa.
  • Yksityissektori velkaantuu tänä vuonna 6 miljardia euroa. Tästä suurin osa on asuntolainoja, mutta myös luokka muut lainat on merkittävässä kasvussa. Muut lainat ovat luottokorttivelkoja ja ns. pikavippejä.
  • Yhteensä Suomi velkaantuu siis noin 20 miljardia tämän vuoden kuluessa.

Disclaimer. Kansantalouteen pumpattava velkaraha ei tarkoita sitä, että koko summa kerrannaisvaikutuksineen lisäisi kansantuotetta, eikä tämän mekanismin yksiselitteistä kuvausta ole pystytty mallintamaan. Taustainformaatioksi asialle voi tutustua tuoreeseen IMF:n raporttiin, jossa on käyty yhteenvetotasolla läpi kansantuotteen ja kansantalouden velkaantumisen välistä suhdetta.

Suomi käyttää velkaelvytykseen lainattua rahaa tänä vuonna noin 20 miljardia euroa. BKT kasvaa samaan aikaan 3 miljardia euroa. Tyhmät kysymykset kuuluvat seuraavasti:

  • Minne katosi 17 miljardia?
  • Miten hyvin velkaelvytys lopulta tehoaa?
Mainokset
Published in: on marraskuu 16, 2010 at 3:37 pm  Comments (15)  

The URI to TrackBack this entry is: https://octavius1.wordpress.com/2010/11/16/minne-katosi-17-miljardia/trackback/

RSS feed for comments on this post.

15 kommenttiaJätä kommentti

  1. Entäs sosiaalirahastojen alijäämä Octavius? Ymmärtääkseni eläke- ja työttömyysturvarahastot nakuttavat jatkuvasti rajua alijäämää, eikö sekin pitäisi ottaa mukaan tilanteen tarkasteluun?

  2. Ne 17 miljardia haihtuvat koneiston kitkaan, kuten useimmissa muissakin ikiliikkuja -viritelmissä. Siinä se, hyvä veli Octavius, on kaikessa yksinkertaisuudessaan.

    Tässä on siis kierteen alku, muistuttaa kovasti pikavippikierrettä toiminnaltaan. Hommaa siis sinäkin kalaverkkoja ja kynttilöitä, ovat kohtapuoleen ajankohtaista ja arvokasta omaisuutta.

  3. ave,
    nyt pitää alkaa varautumaan, eurostoliitto kulkee kohti hajoamisporsessia. suuri kysymys on, että kuinka hallitusti se menee…

    eli alkakaa ihmiset varautumaan tulevaan mahdolliseen pikku kriisiin….

    siispä, Parabellum.

  4. Olisiko ainakin osa 17 miljardista mennyt ulkomaisten lainojen korkojen maksuun ja tuonnin rahoittamiseen?

  5. Tuota noin,
    kun valtio lainaa rahaa, se myy velkakirjoja, ja joku ne velkakirjat ostaa. EKP on ostanut toki osan, mutta ison osan ovat ostaneet eläkeyhtiöt ja kansalaiset. Tätä rahaa eivät kansalaiset ole käyttäneet mihinkään, so. se on pois kulutuksesta.

    Sama pätee isoon osaan tuosta 20 miljardin kokonaisvelkaantumisesta. Ei se(kään) raha tule mistään taikaseinästä, johon se maksupäinä tungetaan takaisin, vaan kun sen joku lainaa, niin se ei lainaa sitä muille, eikä kuluta itse. Toki luottoekspansion kautta liikkeellä oleva rahamäärä kasvaakin, mutta tuskin koko tuon 20 miljardin verran. Ehkä, yritysten tehdessä voittoa – ja maksaessaan sen omistajilleen osinkona – tämä 17 miljardin ”vaje” selittyy pääasiassa sillä, että se on itseasiassa sitä samaa rahaa, se vain kiertää eri käsien kautta.

    Bruttokansantuotteen putoaminen vuonna 2009 ei myöskään ole mikään niin ihmeellinen asia, jos katsoo mistä ja miten se tulee. Bruttokansantuote on nimittäin kaiken sen lisäarvon summa, jota kansantaloudessa tuottettiin. Olennaista siinä, mikä ”näkyy” ympäröivässä yhteiskunnassa, ei ole kuitenkaan pelkästään se, mitä tuotetaan, vaan myös se, mitä kulutetaan. Saudi-Arabia ei näyttäisi samalta, jos se kuluttaisi vain sitä mitä siellä itse tuotetaan, eli öljyä.

    Homma menee osapuilleen näin: BKT = tuotanto, mutta se, mitä kotimaassa kulutetaan, on itseasiassa BKT – vienti + tuonti. Jos BKT romahtaa vientiteollisuudessa ja tuonti ei muutu, pääosin homma näyttää yhteiskunnassa samalta. Ylijäämäinen vienti – jota Suomessa on harrastettu vuosikymmeniä, ja jota on vahdittu haukan lailla – tarkoittaa sitä, että maassa tuotetaan jotain kuluttamisen arvoista, joka kulutetaan muualla. Vastineeksi saadaan rahaa. Esimerkiksi Norjalaisilla sitä rahaa on (öljyn takia), mutta sitä ei voida oikein käyttää, koska ei ole mitään, mihin sitä käyttää, joten jos sitä käytetään, saadaan vain kiihtyvää inflaatiota.

    Velkamäärän kasvu ilman BKT:n vastaavaa kasvua voisi osittain selittyä pienentyneellä viennillä, mutta itseasiassa se ei voi oikein sillä selittyä, koska vientin on edelleen ylijäämäistä. (Esimerkiksi USA:n massiivinen velkaantuminen selittyy paljolti viennin alijäämillä)

  6. tiedemies,
    siis mihin se 17 MILJRD EUR häviää tässä Octaviuksen laskennassa?
    siis vielä kerran, minne, miten, ja sano se lyhyesti?
    P

  7. Marc Faber on puhunut useaan otteeseen hyvin ”velkaelvytyksestä” ja sen tehosta, tässä vähän perusteellisempi esitys alkuvuodelta:

  8. 17 miljardia ei ”häviä” mihinkään. Esitän tämän nyt niin yksinkertaisesti kuin kykenen.
    Meillä on Suomi, mutta oletetaan nyt, että siellä on vain neljä ihmistä, Jussi, Valde, Pena, ja Jorma. Jorma painaa duunia vientiteollisuudessa, Pena pesee kaikkien paidat (yksityinen palvelusektori). Valde on lääkäri, opettaja, jne. ja Jussi tuo maahan bemarit kaikille.

    Tulee lama, ja Jorman duunit vähenevät. Oletetaan, että tämän vuoden alussa kaikilla on 10 miljardia rahaa, jonka ne pistäisivät jossain määrin kiertoon, ostaisivat bemareita, kävisivät lekurissa. Nyt on kaksi vaihtoehtoa:

    1. Valde päättää, että BKT pitää saada nousuun, joten hän lainaa joka jampalta 5 miljardia, siis yhteensä 20 miljardia, ja pistää sen menemään: Maksaa itselleen palkkaa tohtoroinnista, opettamisesta jne, pesettää paidan Penalla ja ostaa Bemarin Jussilta. Muut ostelevat niillä viidellä miljardillaan mitä ostelevat, paitsi Jorma, joka elää säästeliäästi kun ei ole yhtä paljon duunia, hän laittaa vain 2 miljardia menemään. Rahaa paloi 37 miljardia, mutta siitä 5 miljardia meni bemareihin, eli BKT on 32 miljardia .

    2. Valde ei ota lainaa. Joka jampalla on 10 miljardia. Joka jamppa pistää 9 miljardia sileäksi, paitsi Jorma, joka säästää nyt 4, kun ei ole duunia. Rahaa palaa nyt 33 miljardia. Koska Valdella ei ole muiden rahaa pistää bemareihin, bemareita ostetaankin tässä nyt vain 4 miljardilla. BKT on 29 miljardia.

    Ero tilanteen 1 ja 2 välillä on se, että 1. tapauksessa Valde poltti muiden rahaa, ja BKT oli 3 miljardia suurempi kuin tapauksessa 2. Osa erosta suli siihen, että 1. tapauksessa ostettiin enemmän bemareita ulkomailta. Suurin osa erosta tuli kuitenkin siitä, että koska Valde oli lainannut ne rahat muilta, niin muut kuluttivat vähemmän.

  9. Edelläkuvatussa esimerkissä ei ole sijaa Mohammedille, joka tykkää ajella Bemarilla?

  10. Kiitoksia hyvistä kommenteista.

    Sairaus mistä nuokin luvut kertovat on yksinkertaisesti se, että koko länsi elää yli varojensa.

    Maailman yhteenlasketun BKT:n suhde KAIKKIIN sijoitusinstrumentteihin on joidenkin arvioiden mukaan n. 1:17.

    Jenkkien velkaelvytyksen teho on tasan nolla:

    http://economicedge.blogspot.com/2010/03/most-important-chart-of-century.html

    Olen itse sitä mieltä, että velkaelvytys on virhe niin Suomi- kuin EU-tasollakin. Kun talous elää yli varojensa, on asia korjattava mahdollisimman nopeasti. Nyt ongelmaa paisutetaan ja maksimoidaan vahingot.

  11. Tietenkin BKT jää pienemmäksi, jos porukassa on Mohammed, jolle annetaan muutama miljardi bemarien ostamiseen. Paljonko Valdelta meni viime vuonna Suomen Mohammedien hyysäämiseen, sitä en osaa sanoa. Mutta kyllä tuossa sellainen kertaluokkaa sadan ero taitaa todelliseen olla. (So. jos mohammedeille menikin 170 miljoonaa, niin se selittäisi silti vain prosentin tuosta gäpistä. Octavius tuskin on ihan niin numerotaidoton, että menisi miljardit ja miljoonat sekaisin.)

  12. Maailman yhteenlasketun BKT:n suhde KAIKKIIN sijoitusinstrumentteihin on joidenkin arvioiden mukaan n. 1:17 / Octavius

    1:17 on alle kuuden(6) prosentin tuotto pääomalle. Keskustelu velkaelvytyksestä on sikäli ongelmallista, että se tarkoittaa jokaiselle vähän eri asiaa. Keskuspankkien parin vuoden takainen rahoituspaketti voidaan myös ymmärtää syntyneen likviditeetikuolion hätäleikkauksena.
    Kirjasuosituksena http://www.bookdepository.co.uk/book/9780141036519/How-Markets-Fail
    voi olla hieman vaikeaselkoinen, jos taloustieto on tuntematon viidakko.

    P.S Jos paperikombinaatista pysäytetään yksi kone, niin siinä automaattisesti tipahtaa BKT.

  13. Kiitos Tiedemiehelle hyvästä rautalankamallista.

    Kirjoituksen pointti ei ollut laskea kadonnutta 17 miljardia vaan kyseenalaistaa velkaelvytyksen tehokkuus siinä tapauksessa, kun valuutan arvoon ei voida itse vaikuttaa.

    Itse en ole onnistunut löytämään vielä yhtään esimerkkiä, jossa se olisi onnistunut. Keynes ja 30-lukukin on revitty riekaleiksi jo hyllymetreillä erilaisia tutkimuksia.

    Sattuma: kyse ei ole termeistä. Velkaelvytys nyt vain sattui olemaan pintatermi. Voidaan puhua likvipumpusta tms, sillä ei ole merkitystä. Tarkoitan tilannetta, jossa julkinen talous velkaantuu nopeasti ja kyseenalaistan sen positiivisen vaikutuksen talouden dynamiikkaan ja talouden kasvuun.

    Itse alan kallistua Faberin kannalle. Ainoa toimiva elvytyskeino on käyttää rahansa kotimaisiin naisiin ja viinaan. (Karrikoitu, mutta suora lainaus).

  14. En kannata velkaelvytystä, koska se ei tehoa, juuri tuosta syystä.

    Samasta syystä kuitenkin huomauttaisin, että BKT:n notkahdukset Suomen kaltaisessa vientipainotteisessa taloudessa voivat olla isojakin ilman näkyvää vaikutusta, jos a) Vientiteollisuus on pääomavaltaista, so. siellä ei ole paljon työpaikkoja ja b) pääomatase on sellainen, että tosiasiassa ne massiiviset vientitulot virtaavat ulkomaille. Suomessa pätevät nykyään jotensakin, eli Nokian viennistä maahan tulee rahaa, joka pyörähtää siellä kirstussa, siitä maksetaan muutamat palkat, ja loppu virtaa joko osinkoina amerikkalaisille sinitukkaisten vanhusten eläketileille.

    Elvyttäminen ylipäätään on vähän hölmöläisten hommaa, en oikein keynesiläiseen politiikkaan ole koskaan uskonut. Sen verran huomautan, että Suomen valtion kulurakenne on aika voimakkaasti tulonsiirtopainotteinen. Ja jos verotulot notkahtavat, niinkuin nyt kävi, niin pakkaselle siinä mennään, ellei aleta leikellä.

    Itse ihmettelen sitä, miksi ihmeessä meillä aina budjetit turpoavat niiden lihavien vuosien aikana. En velkaantumisesta edes kovasti huolestuisi, suhdanteet tulevat ja menevät, jos nousukaudella vastaavasti maksettaisiin pois rivakammin. Mutta ei, jengi on aina valden tissillä ruinaamassa lisää, varsinkin silloin kun on hyvät vuodet.

    (Toki osan ”elvytyksestä” tietty sanelee jo ihan järkikin: Jos Valden pitää rakentaa sairaala/motari/whatever, se kannattaa noin ylipäätään tehdä silloin kun raksafirmoilla on hiljaista, koska silloin saa koneet ja miehet halvemmalla. Sensijaan joku pyramidien pykääminen tai naisiin ja viinaan tuhlaaminen tuskin mitään auttaa.)

  15. Allekirjoitan Tiedemiehen kommentin täysin. Juuri kuin minun kynästäni.

    Ainoa ero ehkä on siinä, että mielestäni ainakaan Naisiin tuhlaaminen ei voi olla ikinä turhaa. Sipo on ääretön.

    Paras keino, mitä olen ennenkin ehdottanut, on valtiontalouden rajaaminen perustuslaissa velan ottamisen maksimiin (aika ja muut rajoitteet huomioiden) ja kuntien osalta sama raja lakisääteisesti samoilla reunaehdoilla.

    Kiitän taas kommentoijia.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: