Suomalaisen ostovoima on EU:n pohjasakkaa

Meneillään olevaan talouskeskusteluun ja euromaiden tukemiseen liittyy usein väite, että Suomi on vauras maa. Onko se? Ehkä paras keino tarkastella asiaa on ostovoimatarkastelu, jossa ihmisten tulojen ja verotuksen eri tekijät on yritetty yhteismitallistaa käytettävissä oleviksi tuloiksi.

Edellä linkattu tilasto kertoo, että Suomi olisi EU:n keskitasoa suunnilleen samalla viivalla Belgian ja Ruotsin kanssa. Tilasto on varmasti oikeansuuntainen, mutta se sisältää oleellisia virheitä. Seuraavaksi esitän asiaa koskevia kommentteja, joissa on taustalla aika paljon osaamista.

Ensin totean, että yleisesti käytety BKT/capita- mittari on täysin harhaanjohtava. BKT ei kerro ostovoimasta juuri mitään ja se ei huomioi millään tavalla sitä, että esim. Välimeren maissa BKT:stä 20-35 % on pimeää.

Ostovoimamittareiden suurimmat puutteet liittyvät kahteen asiaan. Ensinnäkin esim. eläkevakuutusmaksujen tai vaikkapa perintöverotuksen vakiointia ei ole huomioitu. Toiseksi ne eivät huomioi millään tavoin veroluonteisia maksuja, joihin verotus esim. Suomessa on koko ajan siirtymässä enemmän ja enemmän. Näitä maksuja ovat suomalaisilla mm. auton käyttömaksu, metsänhoitomaksu, televisiolupa, isännöitsijän kyttäysmaksu, jätevesimaksu, paskalakimaksut, mökkiläisen roskapussimaksu, jne. loputtomiin.

Ostovoimamittareissa on myös se harha, etteivät ne huomioi alueellisia eroja. Esim. minun viettäessäni aikaa maalla ostovoimani kohoaa merkittävästi. Näitä alueellisia eroja on joka maassa. Pääsääntö lienee se, että mitä vähemmän urbanisoitunut maa on, sitä vähemmän niitä esiintyy.

Objektiivisimmat ostovoimamittarit lienevät jonkin välttämättömän kestokulutushyödykkeen keskimääräinen laatu, vakioitu asumis-indeksi, BigMac-indeksi ja oma empiirinen havainto.

  • Vakioituja (urbanisoitumisaste, keski-ikä, tulotaso, jne.) asumisindeksejä, eli tilastoa käytössä olevista asuinneliöistä per capita ei ole.
  • Suomessa on keski-iältään EU:n vanhimmat autot eli tämän lähes välttämättömän hyödykkeen laadulla mitattuna suomalaisen ostovoima on EU:n heikoin.
  • Jokainen näkee omin silmin, että esim. keskiluokkainen (otetaan vaikka ylempi korkeakoulututkinto, asiantuntijatehtävä, työkokemusta ja kaksi lasta) saksalainen, hollantilainen tai itävaltalainen omaa selvästi paremman elintason kuin suomalainen. Jokainen taas näkee, että suomalaisella on parempi ostovoima kuin Viron maaseudulla elävällä ja samoin hän huomaa, että hänen varallisuutensa on vain varjo Italian keskiluokan elintasosta.
  • BicMac-indeksillä Helsinkiä huonompia ostovoimia Euroopassa on Tallinnassa, Varsovassa ja Prahassa (ehkä myös Riika ja Budapest) eli BicMac kertoo lahjomattomasti helsinkiläisen olevan Länsi-Euroopan kurjalistoa.

Ostovoimaltaan suomalainen keskituloinen kuuluu siis EU:n ja euroalueen pohjasakkaan.  Onneksi meillä on sentään varaa maksaa myös kreikkalaisten, portugalilaisten ja (you name it) elintaso.

Onhan meillä varaa. Vai onko?

Mainokset
Published in: on syyskuu 7, 2011 at 6:54 pm  Comments (4)  

The URI to TrackBack this entry is: https://octavius1.wordpress.com/2011/09/07/suomalaisen-ostovoima-eun-pohjasakkaa/trackback/

RSS feed for comments on this post.

4 kommenttiaJätä kommentti

  1. Aivan, vaikea olla erimieltä!

  2. Ave,
    Näin se menee, koko kansan suuri kusetus joka käänteessä.
    Autot ovat aina selvä merkki, missä mennään, se on vaan niin, että tässä maailman parhaassa maasa puusilmät ei saatana edes tajua, että ajamme euristoliiton paskimmilla autoilla.

    Ei silti, että se olisi joku lopullinen ja täydellinen mittari, mutta kertoo selvästi talouden tasosta.

    Meillä on edelleen 100%+ uuden auton hankitavero, ja sehän näkyy auton hinnassa. Ei tarvi kuin kattoa ja kuuklata ruåtsalaisten autoliikkeiden hintoja ja alkaa vituttaa….. toisaalta se maa on muuten niin demarivetoinen persläpi, että se siitä.

    90-luvulla swedut tosin veti pään perseestä ja poistivat autoveron kokonaan, siitä respektiä. Täällä eu-kusipäät selitteli, että kyllä se meilläkin sitten siitä harmonisoituu. Vittu, sitä autoveroa on harmonisoitu nyt kohta 15 vuotta, ja loppua ei näy. terijoki 1 paska-masan johdolla kehitti maailman parhaan autoverotusmallin, johon oli nussittu mukaan ilmasto-uskonnon aneoppi. Jumalauta mitä vittuilua päin naamaa,

    Eli se sama Corvette maksaa täällä edelleen sen 70kEUR ja sweduissa puolet siitä, eikö vituta saatana? Saatananmoinen autonhakuralli saksasta on edelleen päällä, kansa säästää muutaman tonnin hakiessaan natseilta käytettyjä autoja ja makselevat niistä vielä veroja, ja silti kannattaa. Joku on päin vittua tässä kuviossa…..?

    Olen kohta 30 v odottanut autoverotuksen poistumista, ei se poistu, Tänne lentelee vaan neekereitä lisää. Ja vitutus vaan kasvaa.

    Tämä on todella paska ja kusinen maa, tämä on nussittu eurostoliiton pikkuvasalliksi, ja rusinat on nypitty pullasta. Kansalle ei jää kuin ikusen maksajan rooli. Kiitti vitusti kusipäät!

    Muutan täältä vittuun pikimmiten, ja syitä on monia.

    Parabellum.

  3. Kehitysmaatukitavoite 0,7% ja EU-maksutkin menee BKT:n mukaan.

    Myöskin ylinopeusrikollisuudesta langetetut sakkorangaistuksetkin ovat omaa luokkaansa.

    Tuettavilta mailta pitää edellyttää lainan ehtona vahintään samaa veroastetta +piilokulut kuin suomessakin ja pakkoruotsi kouluihin.

  4. Bruttokansantuotteessa on erittäin vakava heikkous mittarina, jota ei juuri koskaan mainita missään. Bruttokansantuote lasketaan lopputuotteiden arvosta. Tämä onnistuu helposti yksityisen sektorin suhteen, mutta on erittäin vaikeaa julkisten sektorin toiminnan suhteen. Minkä arvoista on esimerkiksi Yleisradion toiminta?

    Julkinen sektori otetaan mukaan kustannuksina. Tämä tekee siitä helpon laskea, mutta tämä johtaa moniin ongelmiin. Tärkein on se, että tällöin kaikki kustannusten nousu nostaa BKT:tä ja kaikki kustannusten pieneneminen taas laskee sitä. Tällöin joku hölmö lehtimies voi kirjoittaa siitä, miten julkisen sektorin leikkaukset pienentävät BKT:ta. Tämä voi pitää paikkansa, mutta tärkeää eivät ole kustannukset, vaan julkisen sektorin tuottamien palveluiden arvo.

    Mielestäni julkisella sektorilla on kolmenlaista toimintaa. Hyödyllinen, kuten esimerkiksi koulut ja kirjastot. Merkityksetön, kuten kaikki paperinpyörittäjät. Haitallinen, kuten eduskunta ja kaikki muut loiset. Tämä ryhmä myös katsoo jostain syystä velvollisuudekseen vittuilla työnantajilleen, eli veronmaksajille.

    Verrattaessa eri maita nostaa suuri julkinen sektori bruttokansantuotetta merkittävästi ja sitä enemmän, mitä lihavampi se on. Tästä syystä suomalaiset ovat köyhiä, vaikka BKT onkin korkea.

    Mikä sitten olisi parempi mittari? Ei sellaista ole olemassa eikä voikaan olla. Jos välttämättä haluamme vertailla eri maiden kansalaisten vaurautta, voisimme verrata sitä paljonko näille ihmisille jää käteen tai sitten yksityisen sektorin tuotantoa.

    Tämä tietysti jättäisi huomiotta julkisen sektorin, mutta meidän on tunnustettava, että meillä ei ole keinoa mitata julkisen sektorin tuotannon arvoa. Kyse on samasta asiasta kuin Neuvostoliiton suhteen. Neuvostoliiton BKT-luvut olivat järjestään hatusta vedettyjä, mikä nykyään tunnustetaan laajalti. Olisi toivottavaa, että koko BKT-käsitteestä luovuttaisiin.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: