Helsingin kuolinkellot

Olen naureskellut blogissani Kajaanin ja Turun ylivertaisen koomisille monikulttuurisuushankkeille (huom! nykyisin kansainvälisyyshankkeille), joiden ennustin johtavan kyseisten kaupunkien taloudelliseen tuhoon. Hymyyn olisi aihetta, koska sekä Turku että Kajaani ovat taloudellisesti raunioina. Ei auttanut kansainvälistyviä kaupunkeja Anne Karismo. Hän on siis se legendaarinen Pravdan taloustoimituksen nykyinen johtaja, jonka laskelmat näyttivät jokaisen maahanmuuttajan tuovan 350 000 euron säästöt kullekin kaupungille ja yhteiskunnalle. Tarinassa piilee tietysti suuri surullinen opetus. Se näkyy Suomessa joka tasolla, aina ministereistä siivoojiin saakka, sillä kaikkihan pikavippejä ottavat  ja niitä lainoja ei takaisin tarvitse koskaan maksaa takaisin. Näin ekomistit lupasivat VM:n kokouksessa ja heillä oli jopa kalvot asiasta. Pakkohan se totuus on uskoa, velkaa ei tarvitse maksaa takaisin.

Tarinan opetus on, että vaikka olisitkin täysin laskukyvytön idiootti, voit päästä pitkälle.

Elämän perussääntöjä on, että paskaiselle naurulle käy samoin ja saat niellä saman asian itse ja kärsiä siitä enemmän kuin ikinä olisit voinut ymmärtää. Nyt on tullut se aika aika, ja koko läjä on iskenyt kotikaupunkini Helsingin tuulettimeen tavalla, jonka jopa päättäjät ymmärtävät. Helsinki säästää, koska rahat ovat loppuneet. Lueskelin Helsingin budjetin läpi ja kauhealta näyttää.

Velkaa kaupunki (ja toistaiseksi myös minä) ottaa niin paljon kuin sitä voi saada. Velka kolminkertaistuu muutamassa vuodessa. Helsinki myös tietysti karsii palveluitaan ja säästää kaikesta mistä pystyy. Listalla ovat bussivuorot, Sörnäisten tunneli, puistot, vanhusten hoito, koulut jne.

Luettelo karsimisista jatkuu loputtomiin, mutta yhdestä asiasta Helsinki ei tingi. Se on monikulttuurisuus tai kansainvälisyys nykytermiologian mukaan. Helsingissä saa edelleen opetusta ziljoonalla kielellä ja opetusta kansainvälisyyteen (entinen monikulttuuri) kehitetään edelleen. Myös erityisopettajien palkkaamiseen panostetaan.

Maahanmuuttaja, jos on vain oikean värinen, pääsee asumaan edelleen Suomen kalleimmalle asuinalueelle ilmaiseksi ja hän saa tuoda koko klaaninsa mukanaan. Helsinki nimittäin satsaa maahanmuuttajien superasuntoihin. Myös uudet rakenteilla olevat asuinalueet on mitoitettu maahanmuuttajien tarpeita ajatellen. Heille rakennetaan paljon kaupungin vuokra-asuntoja, joiden vuokran kaupunki itse luonnollisesti maksaa. Näin kaupunki saa tuloja.

Heh.

Mustan huumorin ystävänä en voi muuta kuin nauraa, koska jokainen yhteenlaskutaitoinen ihminen toteaa kahdessa sekunnissa, että yhtälö on mahdoton. Helsinki luonnollisesti nostaa veroprosenttiaan ja säätää kaikkia muita veroluonteisia maksuja aina äärimmilleen saakka. Kiinteistö- ja energiaverot tulevat nousemaan niin, ettei sille ole maailmassa edes mitään vertailukohtaa. Helsingin täytyy nostaa oman nopeasti tehdyn laskelmani mukaan veroprosenttiaan 29 prosenttiin tai hieman alle sen. Muuten ei nykyisellä ja muuttuvalla asukaskannalla uusia mamulähiöitä rakenneta. Saatte laskea itse, jos ette usko.

Lafferin käyrä, niin valtavan yksinkertaistettu esitys monimutkaisesta asiasta kuin se onkin, kertoo totuuden. Laffer esitti siis ensimmäisenä sen tavattoman yksinkertaisen faktan, että veroasteen noustessa tarpeeksi korkealla verotulot laskevat. Itse uskon siihen, että objektiisesti täysin verifioimaton Lafferin käyrän käännekohta on jo ohitettu. Käsitys pohjautuu ihan arkielämän kokemuksiin: kotitalousvähennysten käyttäminen ja siihen sovelletut ratkaisut, ukrainalaisten tuntipakkoihin per työtunti taloyhtiön työmaalla uhratut eurot ja ihmisten ns. yleiseen veromoraali kertovat Lafferin käyrän kääntyneen laskuun.  Mutta hei – helsinkiläiset veroja maksavat ihmiset pakenevat jo nyt muualle yhä kiihtyvää tahtia. Fantastista.

Tuhosimme hyvinvointiyhteiskunnan kolmessa vuodessa! Hei!

Hölmöimmät pakenijoista ja veroja maksavista muuttajista jäävät Vantaalle tai Espooseen, joilla on täsmälleen sama kehitys edessä. Fiksuimmat muuttavat niin kauaksi, ettei monikulttuuriset koulut tai täydellisesti romuttuvat palvelut heitä uhkaa vielä muutamaan vuoteen.

Mutta hei – Helsingin valtapuolue Kokoomus on ilmoittanut maahanmuuttajien muodostavan kymmenen vuoden kuluttua neljänneksen Helsingin asujista. En voi muuta kuin ottaa osaa heidän puolestaan, itseni mukaan lukien, jotka koko laskun joutuvat maksamaan. Onneksi meitä on koko ajan vähemmän ja vähemmän. Fantastista! Liitytään kaikki Iloisiin Veronmaksajiin!

Kun ajattelee kouluikäisiä lapsia, niin kuin itsellänikin on, niin säällisiä kouluja alkaa Helsingissä olla kourallinen. Kaikki niistä ovat ydinkeskustassa ja niiden lisäksi on pari yksityiskoulua, joista Ruoholahden kansainvälinen koulu on luonnollisesti paras (vihjeeksi koulun siis kannattaa muuttaa nimensä  monikulttuurisesta koulusta esim. kansainväliseen tms. aika nopeasti, koska monikulttuuri terminä kannibalisoitui hyvin pikaisesti. Samoin tulee käymään myös kansainvälisyydelle, mutta odotellaan uutta ilmausta ja katsotaan mikä on uusi hyväksyttävä termi.).

Mutta hei – koulutus on vain sosiaalinen konstruktio ja yksi vallankäytön muoto. Tärkeintä on saada oppia kansainvälisyyttä.

Kv-koulussa on hieno opetus, ei tietoakaan monikulttuurisesta paskasta ja koulukaan ei maksa kuin donan lukukaudessa.

Mutta hei. Maahanmuuttajat ovat voimavara. Fantastista!

Onneksi Virossa, joka on 45 minuutin päässä Kauppatorista, on poliitikoilla järkeä. Olen täysin varma siitä, että aika moni siirtää asumisensa, omistuksensa ja työllistämisensä Suomenlahden eteläpuolelle siksi, että Suomi ja Helsinki on muuttunut Kokoomuksen, Sinivihreiden ja Vihreiden johdossa hulluksi. Maksakaa laskunne helsinkiläiset, maksakaa lisää kunnallisveroja, energiaveroja ja ympäristöveroja. Voi olla, että kaukolämpökin kallistuu. Niin se maailma pelastuu ja samalla Sinulle tulee ylevä ja kansainvälinen mieli.

Mutta hei, puhutaanko välillä Kokoomuksen äänestäjistä? No ei viitsitä, koska olen saanut lihavia ja aivan uskomattoman tyhmiä lahnoja jo yli oman tarpeeni.

Kirjoitan tätä maalta, kansainvälisistä verkoista sain aamulla kolme öpaut 750 G – kilon painoista kansainvälistä ja epäilemättä myös monikulttuurista ahventa, pienessä uunissa hautuu kokoomuslainen pyy kansainvälisessä kermassa ja pannulla on hautumassa syksyn viimeiset poimitut rouskut ennen kovia kansainvälisiä yöpakkasia. Rauhaani häiritsee kuitenkin outo kalahtelu ja syvä messinkinen kumina.

Se on Helsingin kuolinkellojen ääni. Hyvää kansainvälistä yötä.

Mutta hei, Sinä helsinkiläinen Kokoomusta äänestänyt – vituttaako?

Fantastista! Äänestä Laura Rätyä!

Mainokset
Published in: on lokakuu 2, 2010 at 5:49 pm  Comments (11)  

Kuin kaksi marjaa, osa II

Hermann Göring on yksi 1900-luvun eriskummallisimmista historiallisista henkilöistä. Ensimmäisessä maailmansodassa Göring aloitti jalkaväen upseerina, mutta sairastumisen jälkeen hän liittyi ilmavoimiin osoittaen nopeasti kykynsä lentäjänä. 21. huhtikuuta 1918 vapaaherra Manfred von Richthofen – legendaarinen Punainen paroni – sai surmansa ilmataistelussa. Hermann Göringistä tuli hänen yksikkönsä, JG 1:n, joka oli Saksan ilmavoimien paras yksikkö, komentaja. Sodan päättyessä lokakuussa Görigillä oli tilillään 22 ilmavoittoa ja kaulassaan Orden Pour le Mérite, Saksan korkein sotilaskunniamerkki.

Natsipuolueeseen Göring liittyi jo sen alkuvaiheessa 1920-luvun alussa. Tuolta ajalta oli peräisin myös kaksi hänen merkillistä ominaisuuttaan. Hän nimittäin sai Baijerin olutkapakkavallankumouksen yhteydessä luodin muniinsa ja tuli impotentiksi. Toinen seuraus haavoittumisesta oli Göringin ajautuminen loppuelämäkseen nistiksi, koska tuskallisen haavan aiheuttamia kipuja hoidettiin morfiinilla Ruotsissa, jonne hän siirtyi vallankumousyrityksen seurauksia pakoon. Huumeorjuus paheni kaiken lisäksi niin vakavaksi, että hän joutui mielisairaalaan.

Objektiivisesti voinee sanoa, että Göring oli erittäin kyvykäs mies ja aikalaislähteet kertovat hänen poikkeuksellisen terävästä älystään.

Sotahistoriaan Göring on jäänyt kahdella tavalla. Hänen yhdessä Milchin ja Jeschonnekin kanssa ennen toista maailmansotaa kehittämä Natsi-Saksan ilma-ase oli vallankumouksellisen edistyksellinen jokaisella tavalla, niin tekniikan, taktiikan kuin aselajien yhteistoiminnankin suhteen. Göringin tähti himmeni kuitenkin nopeasti Dunkerquen ja Stalingradin taisteluiden epäonnistumisen sekä liittoutuneiden Saksaan suunnattujen massapommitusten myötä.

Göring oli korkea-arvoisin Natsi-Saksan johtaja, joka jäi liittoutuneiden sotavangiksi. Sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä saadun hirttotuomion hän vältti tekemällä itsemurhan syanidilla.

Göring tuli tunnetuksi ylitsepursuavasta mukavuudenhalustaan ja kalliista maustaan. Historian loputonta ironiaa osoittaa se, että Göringiä voi pitää omalla tavallaan luonnonsuojeluaatteen henkisenä isänä. Göring oli nimittäin intohimoinen metsästäjä ja luonnonsuojelualuiden perustaminen ja eläinten suojeleminen alkoi Euroopassa käytännössä hänen aloitteestaan.

Elämäntavoiltaan yleensä askeettisten natsijohtajien joukossa hän profiloitui hyvän ruoan, kalliiden viinien ja kauniiden naisten ystävänä. Jos asian haluaa ilmaista suoremmin, hänen juhlansa ja kestityksensä olivat porsasmaisen ylenpalttisia.

Toisen maailmansodan aikana Göring teki tahtomattaan myös suuren palveluksen taidehistorialle. Hän ryösti häikäilemättä taideaarteita ympäri Eurooppaa ja – edelleen ällistyttävän ironista – myötävaikutti siihen, että suurin osa niistä säästyi sodan tuhoilta.

Göringin henkisen tasapainon heilunta tai tuo aiemmin mainittu mielisairaus ilmeni hänen viimeisinä vuosinaan univormuissa. Hän nimittäin kehitti naurettavan ja huonon maun erikoislaatuisella pukeutumisellaan äärimmäiselle rajalle saakka ja mennen pitkälle sen ylikin. Hänen erikoistilauksena tehdyt pukunsa olivat yleinen naurunaihe Natsi-Saksassa, jossa hän henkilönä oli toisaalta merkillisen suosittu.

Minua vaivasi jonkin aikaa, että mikä kello kilahtaa poliisiylijohtajan Mikko Paateron olemuksessa. Ei tarvitse enää ihmetellä. Samantyylinen naurettava feikkiunivormu, samat kasvonpiirteet ja sama olemus. Myös Paateron linjaukset poliisitoiminnasta muistuttavat hyvin paljon Natsi-Saksan ideologiaa.

Sellon joukkomurhan julkisuuteen nostaman kunniaväkivallan iskeydyttyä suomalaiseen tajuntaan, Paatero piti hirvittävän murhenäytelmän huolestuttavimpana piirteenä asiasta noussutta nettikeskustelua. Tämän vakavan rikollisuuden korjaamiseksi Paatero on luomassa parhallaan Suomeen Gestapon kaltaista ajatuspoliisijärjestelmää ministeri Holmlundin ohjauksessa.

Vain marsalkansauva puuttuu. Ehkä kannattaisi käydä Tiimarissa ennen kuin alennusmyynnit loppuvat?

 

Published in: on tammikuu 25, 2010 at 6:21 pm  Comments (18)  

Miten vähennän omia hiilipäästöjäni?

Nyt on aika koota ideoita miten itse kukin voi pienillä teoillaan vähentää omia CO2- päästöjään. Oletko itse muuttanut jotenkin käytöstäsi vähentääksesi CO2-päästöjäsi? Kaikki pienet ja suuremmatkin ideat kannattaa jakaa toisten kanssa ja kokeilla niitä itse.

Avaan itse pelin.

__________

Ihmisen uloshengityksestä tulee hiilidioksidia noin 900 grammaa vuorokaudessa. Vuodessa tuotan siis pelkästään hengittämällä 328,5 kiloa hiilidioksidia. Olenkin siirtymässä käytäntöön, jossa kerään kaiken uloshengittämäni ilman muovipusseihin. Yön ajaksi muovipussi vaihdetaan jätesäkkiin, joka kiinnitetään kasvojen eteen jeesusteipillä. Pussit voi sitten sitoa näppärästi kiinni, eikä maailman pahin myrkky pääse karkuun.

___________

Edellä kuvatussa keinossa ongelmaksi muodostuu tietysti se, että muovipusseja kertyy jo viikossa aikamoinen läjä. Testatessani ideaa havaitsin, että jo viikossa asunto oli täynnä pusseja täynnä uloshengitettyä ilmaa. Mikä neuvoksi?

Kehitin tähänkin käytönnöllisen ja helpon ratkaisun. Hiilidioksidia täynnä olevat pussit pilkotaan kirveellä palasiksi. Itse suosittelen työhön Fiskarsin halkaisukirvestä. Pilkkomisella saadaan hiilidioksidi hajoamaan hiileksi (C) ja dioksidiksi (O2 ). Hiilen voi pussittaa ja myydä huoltoasemaketjujen avulla kesän grillaajien tarpeisiin.

Lisäämällä taas dioksidiin 2/3 vettä, eli H2O:sta jätetään se O pois, saadaan H2O2 :sta, joka tunnetaan paremmin nimellä vetyperoksidi. Sillä on taas lähes rajattomat markkinat mm. kantorakettien polttoaineena ja propyleenioksidin valmistuksessa, jota taas tarvitaan mm. elektronimikroskooppinäytteiden valupohjissa. Näillä jalostusprosesseilla saan itselleni merkittävät sivutulot.

Liiketoimintaa on myös helppo laajentaa keräämällä myös muiden perheenjäsenten päästöt talteen. Lasten koulunkäynnin helpottamiseksi suosittelen informoimaan asiasta etukäteen opettajia. Helsingissä tämä käy helposti Wilma-infojärjestelmän kautta. 

__________

Maailmalla on kohistu paljon koirista ja niiden aiheuttamasta hiilijalanjäljestä. Uudessa Seelannissa julkaistu tutkimus oli myös Pravdan tiedesivuilla 23.10.  ja totuushan on, että suuri koira aiheuttaa merkittävästi enemmän päästöjä kuin katumaasturi. Tarkoitukseni onkin alkaa järjestelmällisesti ampua Pravdan toimittajien koiria. Uskoisin, että kun yhden hurtan viikossa .308:lla lasauttaa pois saastuttamasta, on sen viikon uurastus hiilijalanjäljen pienenemisen eteen tehty ja mieli on auvoinen.

__________

Olen muuttanut myös radikaalisti ruokailutottumuksiani. Aiemmin söin vain saimaannorpan raakaa lihaa, mutta sehän on melkoisen epäeettistä. Vihannesten syöminen on hiilipäästöjen kannalta taas todella tuomittavaa, koska kaikki vihreä sitoo hiilidioksidia.

Olenkin päätynyt syömään pääasiassa lahoavaa puuta. Siinäkin on omat ongelmansa, koska uhanalaisten kovakuoriaisten kuten viitosaatukaisen, haapasyöksykkään, rusopiilopään, niinijäärän ja luihukuoriaisen poimiminen lahoavasta pölkystä on tarkkaa hommaa.

Suosittelen avuksi pinsettejä.

__________

No niin – lisää käytännön ideoita kehiin ja kokeilemaan. Elämäntapojen muuttaminen on helppoa ja samalla saa hyvän mielen.

Published in: on marraskuu 29, 2009 at 12:07 pm  Comments (19)  

Harmaaketusta ja ajan merkityksestä

Pallollamme elävistä noin 35 koiraeläimestä harmaakettu on mielestäni omalla tavallaan naalin lisäksi kiehtovin. Se nimittäin on ainoa koiraeläin, joka osaa kiipeillä puissa.

Suuri yksittäinen tekijä sen kiehtovuudesta minulle ovat sen kuusi alalajia, jotka elävät Kalifornian edustan saarilla, paratiisissa, jota harva tuntee. Saaret tottelevat nimiä San Miguel, San Nicholas, Santa Cruz, San Clemente, Santa Catalina ja Santa Rosa.

Ihmisillä on yleensä unelmia ja kai tämä on sellaiseksi jossain määrin outo. Joku unelmoi lottovoitosta, minä taas siitä, että seuraan tuon ketun elämää pimeässä yössä ja häikäisevässä päivässä muutaman vuorokauden toisella puolella maapalloa. Ehkä ero onkin siinä, että olen kyllä unelmani pyrkinyt myös toteuttamaan.

Suosittelen samaa asennetta myös blogin lukijoille, sillä elämä on nyt.

ChannelIslands

Published in: on marraskuu 11, 2009 at 8:12 pm  Comments (6)  

Maailma ilman meitä – se kolmas suurteos

Lukutottumukseni ovat hieman tavallisesta poikkeavat.

Nopeana lukijana saatan lukea jonkin hyvän kertojan kevyen romaanin muutamassa tunnissa siihen uppoutuen ja tarinankerronnasta nauttien. Kesällä luin kaikki Conn Igguldenin suomennetut historialliset romaanit, jotka kertovat Caesarista ja Tsingis-kaanista. Omassa kevyessä sarjassaan ne ovat upeita teoksia.

Toisia kirjoja luen taas toistuvasti ja säännöllisesti niihin palaten. Kulttuurievoluution kaksi suurinta toisen maailmansodan jälkeen kirjoitettua mestariteosta ovat Jarek Diamondin kolmeen osaan pilkottu (Kolmas simpanssi – Tykit, taudit ja teräs – Romahdus) kertomus ihmisen ja yhteiskuntien kehittymisestä sekä tietysti Samuel Huntingtonin Kulttuurien kamppailu.

En edes muista kuinka monta kertaa olen nämä teokset lukenut ja jokainen kerta olen löytänyt niistä aina jotain uutta.

Kesälomalla luin neljännen kerran Alan Weismanin The World Without Us. Teos on myös suomennettu – yllätys, yllätys – nimellä Maailma ilman meitä, mistä suuri kiitos Arena-kustantamolle.

Tulin lopullisesti vakuuttuneeksi, että se kolmas suurteos on tässä, trilogian puuttuva linkki. Kirja kertoo lahjomattoman loogisesti ja kiehtovasti  ympäristöongelmien ja tuhoavaan kehityksen lopullisuuden usean eri teeman aiheen avulla.

Alan Weisman tekee suurimman palveluksen, jonka kirjoittaja voi yleensä lukijalle tehdä. Hän saa kenet tahansa ajattelemaan ja etsimään asioille uusia näkökulmia. Vaikka suhtaudunkin jenkkeihin hieman ylenkatseellisesti, en ihmettele sitä palkintojen ja suitsutusten määrää, jonka tämä teos on saanut.

Kirja tulee jäämään historiaan.

Published in: on elokuu 13, 2009 at 3:15 pm  Comments (9)  

Veetuilua Vihreille

Katselin viikonloppuna ohrahalmettani, jossa on hernettä seassa, vilja on tarkoitettu linnuille.Kylmin alkukesä sataan vuoteen oli jättänyt laihon aika heikolle oraalle.

Juttuni idea on avoin vittuilu Vihreille, joista todennäköisesti kukaan ei ole tehnyt edes sadatta tai tuhannetta osaa luonnon eteen verrattuna minuun. Puhun nyt henkilötasosta ja yksittäisen ihmisen tekemisistä, koska kaikki yhteiskuntaan vaikuttavat asiat koostuvat  tekemisistä, joita kukin meistä tekee jokainen päivä.

Tunteeko kukaan ketään Vihreitä äänestänyttä tai Vihreää aktiivia, joka olisi suojellut omilla (osin kai myös perheen) rahoillaan metsää, laittanut pari lintukosteikkoa pystyyn, hoitaa paria sataa linnunpönttöä ja on istuttanut alkuperäisiä lajeja (jokirapu, purotaimen, jne…) takaisin paikkoihin, joista ne ovat kadonneet.

Jukka Relander? Buaahhaahhhhaaaaa. Osmo? Buaahhaahhhhaaaaaa. Röhöhöhöhöö.

Miksi ihmiset selittävät jotakin sellaista, mitä he eivät ole? Sanoja ilman tekoja. En ymmärrä, miten nyrjähtänyt ihmisen pitää olla, että pystyy valehtelemaan itselleen? Ja vielä uskomaan omat valheensa?

Published in: on kesäkuu 15, 2009 at 12:33 pm  Comments (10)  

Avoin kirje Petri Paavolalle

Petri Paavola kommentoi ansiokkaasti kirjoitustani. Kiitos siitä. Itse en kai voisi enemmän samaa mieltä olla.

Välillämme on luullakseni (tämä on vain oletus ja kaikkia Jumalia kutsuen toivon, ettei sitä olisi) kuilu, jonka ylittämiseen tarvitaan logiikkaa, järkeä ja uskoa muuhunkin kuin muumimaailmaan.

Saatana – maailmassa on nyt 7 miljardia ihmistä. Viidenkymmenen vuoden kuluttua meitä on 12 miljardia ja kasvu kiihtyy siitä. Maapallon kestokyky on asiantuntijoiden keskimääräisen arvion mukaan noin 4 miljardia ihmistä. Jos tätä asiaa ei nosteta pöydälle, on – perkele– aivan turha kenenkään lässyttää ilmastonmuutoksesta.

Ai keinoja eikä pelkkää kritiikkiä? No alkuun kehitysapu nollaan. Seuraavaksi syntyvyydensäännöstely, eli max 2 lasta per pariskunta länsimaissa ja siirtolaisille sähköaidat. Maapallo ei kestä elintasopakolaisuutta.

Hassua muuten miten monet ihmiset nuolevat muniaan, kun puhutaan faktoista.

Toivottavasti maistuu hyvälle.

Published in: on kesäkuu 13, 2009 at 7:45 pm  Comments (4)  

Ilmastonmuutos ja informaatiosota

Edelliseen kirjoitukseen liittyvänä yksittäisenä huomiona radion aamu-uutisissa tuli pääjuttuna jokin aika sitten hehkutus siitä, että hirmumyrskyjen määrä on räjähdysmäisessä kasvussa.

Jutussa haastateltiin meteorologian laitoksen asiantuntijaa, joka totesi, että asia ei ole näin, vaan myrskyjen aiheuttamien vakuutuskorvausten määrä on kasvussa. Asia ei mennyt toimittajalle millään tavalla jakeluun ja viesti oli edelleen se, että hurrikaanien määrä on ihmisen toiminnan seurauksena kasvussa.

Luonnontieteisiin vahvasti uskovana voin ainakin sen todeta, että käynnissä on ilmeisesti maailmanhistorian suurimpiin kuuluva informaatiosota asian tiimoilta.

Jos asia kiinnostaa, alla olevat kirjoitukset kannattaa lukea, kaivaa itse lisää tietoa ja tehdä itse omat johtopäätöksensä.

En tosin ihmettelisi lainkaan, vaikka johtopäätös olisikin vankeuteen johtava ajatusrikos.

Linkit:

http://tinyurl.com/76bowg

http://preview.tinyurl.com/7pglj8

Published in: on tammikuu 2, 2009 at 2:54 pm  Comments (9)  

Kestävän ympäristöpolitiikan linjauksia

Maapalloa on kohdannut joukko erilaisia ihmisen aiheuttamia ekokatastrofeja eikä mikään trendi viittaa siihen, ettei kehitys jatkuisi globaalisti yhä huonompaan suuntaan. Maapallon ekologista tasapainoa ylivoimaisesti eniten uhkaava tekijä on väestönkasvu, jolle käytännössä kaikki muut ympäristöongelmat ovat suoraan alisteisia. Maapallolla on nyt noin 7 miljardia ihmistä ja kaikkein optimistisimpienkin arvioiden mukaan väestön määrä kasvaa 12-14 miljardiin saakka. Yltyvä ruokapula, saastuminen, lajien tuhoutuminen sukupuuttoon, maatalousmaan väheneminen, vesipula ja raaka-aineiden niukkuus ovat väistämättömiä. 

Maapallon ekologinen kestokyky on ylittynyt, eikä meillä ole muuta paikkaa missä elää. Tilanne johtaa myös luonnonlakien mukaisella varmuudella aseellisiin konflikteihin, joissa taistellaan niin maatalousmaasta, raaka-aineista, puhtaasta vedestä kuin energiastakin. Mitä Suomen tulisi sitten tehdä?

Suomesta puuttuu uskottava kestävää ympäristöpolitiikkaa ajava puolue. Mielikuvissa tätä edustavan Vihreiden perusideologiaan kuuluu kehitysmaiden väestön massamuutto länsimaihin. Ympäristön kannalta tämä on anteeksiantamattoman tuhoisaa, koska maahanmuutto kolmannesta maailmasta kasvattaa entisestään länsimaiden ympäristötaakkaa ja ekologista jalanjälkeä.

Seuraavassa on hahmoteltu linjauksia kestävän kehityksen pohjalta olevaksi ympäristöpolitiikaksi. Periaatteita ohjelmassa on kolme: Suomen kansallinen etu, ympäristön sekä elollisen luonnon ainutkertaisuuden suojeleminen sekä sen faktan hyväksyminen, ettei jatkuva elintason nouseminen ja taloudellinen kasvu voi jatkua ympäristöä kuormittamalla.

Tavoitteena on korkeasta teknologiasta elävä Suomi, jonka luonto on ylivoimaisesti puhtain ja ekologisesti kestävimmin periaattein hoidettu koko Euroopassa.

Energiantuotanto

Lähtökohtana energiantuotannossa on se, että Suomen tulee olla sen suhteen omavarainen myös kriisioloissa. Perusvoiman tuotannon tulee pohjautua vastuulliseen ydinvoimaan, johon kuuluu mm. ydinjätteen luotettava ja kotimainen loppusijoittaminen. Ydinvoima on saasteetonta ja tehokasta.

Ydinvoiman lisäksi Suomen tulee panostaa voimakkaasti hajautettuun energiantuotantoon, jossa panostetaan etenkin aurinko-, maalämpö-, tuuli-, turve- ja pienpuuenergiaan sekä biopolttonesteiden tuotekehitykseen ja verotukselliseen suosimiseen.

Tuulivoimapuistoja ei Suomeen rakenneta, koska vastaava määrä perusenergiakapasiteettia olisi rakennettava joka tapauksessa. Lisäksi tuulipuistoilla on merkittäviä ekologisia ja esteettisiä haittoja. Tuulienergiaa suositaan asuin- ja liikekiinteistöjen omien pienvoimaloiden investointituilla. Sama tuki ulotetaan vastaavasti myös aurinkoenergia- ja maalämpöinvestointeihin.

Vesivoimaa ei Suomeen rakenneta lisää. Hiili- ja kaasuturbiinivoimalat jäävät varakapasiteetiksi.

Bionesteiden tuotantoteknologian kehittämiseen panostetaan voimakkaasti siten, että Suomi on kymmenessä vuodessa maailman johtava valtio tässä teknologiassa.

Kaavoitus

Lähtökohtana kaavoituksessa on se, että koko Suomi pysyy mahdollisuuksien mukaan asuttuna. Olennaista on asumismahdollisuuksien monipuolisuus. Kaavoituksella tarjotaan mahdollisuus asua myös haja-asutusalueilla sitä haluaville. Kaikkiin pientaloihin sekä uudisrakennuksina rakennettaviin kerros-, pari- ja rivitaloihintulee rakennusmääräysten kautta rakennetuksi lämpöä varaava tulisija.

Pienten paikkakuntien asutusta tuetaan maanlaajuisella laajakaistaverkolla ja paikallisella joukkoliikenteen tuella. Asuinpaikasta riippumattomien työpaikkojen luomista pienille paikkakunnille tuetaan harkinnanvaraisesti aloittaville yrityksille. Myös itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ja yrittämiseen kannustetaan poistamalla turha byrokratia ja yksinkertaistamalla verotusta.

Liikenne

Liikennepolitiikassa suositaan lähtökohtaisesti joukkoliikennettä. Perustana tälle on hyvässä kunnossa pidettävä raideverkko, jota täydentävät pikaraitiotiet sekä bionestettä käyttävä bussiliikenne.

Henkilöautojen päästörajoituksia tiukennetaan ja siirtymäaikaa henkilöautojen hybridi- ja biopolttonesteteknologiaan lyhennetään verotuksellisin keinoin. Ruuhkamaksuja ei Suomessa tarvita.

Maatalous

Lähtökohtana on, että Suomi pysyy omavaraisena myös kriisiaikoina. Tätä tavoitetta edistetään siten, että sertifioidun kotimainen puhdas ruoka brändätään sen ansaitsemalla tavalla. Asiaa edistetään valtion tukemalla hankkeella, jossa markkinointiosaaminen haetaan esim. Italiasta. Hankkeseen liitetään myös suomalaisten luonnontuotteiden (kala, poro, sienet, marjat ja yrtit) valtavan vientipotentiaalin selvittäminen. 

Maatilojen suoramyynnin logistiikkaa ja jakelua tuetaan investoimalla niiden vaatimaan infrastruktuuriin.

Metsätalous

Metsänomistajat velvoitetaan käyttämään osalla metsäalasta jatkuvan kasvatuksen menetelmiä ja osalla metsänomistajan niin halutessa tehometsätalouden menetelmiä. Tämä toisi parhaan mahdollisen yhdistelmän taloudellisen tuoton ja metsien monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta. Vapaaehtoisen suojelusta saatavien korvausten kriteerejä väljennetään siten, että tavoitteeksi asetetaan 5 %:n vapaaehtoisessa suojelussa oleva metsäala metsien kokonaispinta-alasta. 

Suomen metsiin saadaan näillä keinoilla maailman tiukin ja arvostetuin ympäristösertifikaatti, joka mahdollistaa myös metsäteollisuuden kilpailukyvyn. Suomen leveyspiireillä ei voida kilpailla puuraaka-aineen hinnalla, joten kilpailueduksi muodostuu luontaisesti suomalainen puhdas luonto ja sen tuottama puun imago.

Muu ympäristönsuojelu

Suomen ehkä merkittävin yksittäinen luonnonvara ovat vesistöt ja niiden hoitoon panostetaan edelleen merkittävästi ehkäisemällä suojavyöhykkeiden avulla maatalouden lannoitepäästöjä.

Kokonaistuotannon kannalta merkityksettömät pienet vesivoimalat puretaan ja kosket palautetaan luonnontilaan. Suomesta saadaan nopeasti harrastekalastajien paratiisi, jolla tuetaan paikallista matkailuyrittämistä. Samaa tavoitetta tukee myös investointituki lintukosteikkojen laajamittaiseen rakentamiseen pakettipelloille ja vesijättömaille.

Suomen luontoon pesiytyneisiin vierasperäisiin lajeihin, kuten minkkiin ja supiin, kohdistetaan määrätietoinen vaino. Tätä tuetaan maksamalla luvan saaneille metsästäjille tapporahaa. Menettely tukee myös pienten paikkakuntien asuttuna pysymistä ja elinmahdollisuuksia.

Jokamiehenoikeus Suomessa säilyy ja tämän ainutlaatuisen arvon ymmärtämistä korostetaan ottamalla peruskoulun opetusohjelmaan kaksi viikon mittaista luontoleiriä.

Suomessa tulee olla niin määrällisesti kuin suhteellisestikin Euroopan suurimmat luonnonsuojelualueet pinta-alalla mitattuna.

Väestöpolitiikka

Maahanmuutto tapahtuu Suomen kansallisen edun pohjalta, eli Suomeen on ammattitaitoinen ja yritteliäs ihminen tervetullut tekemään työtä ja elättämään itsensä. Kaikilla on samat oikeudet ja velvollisuudet eikä mitään erityisjärjestelyitä tunneta minkään etnisen ryhmän suhteen.

Tavoitteena ei ole Suomen väkiluvun keinotekoinen kasvattaminen, vaan sen pitäminen ennallaan luontaisena ja maamme ekologisen kestokyvyn määrittämissä rajoissa 4,0 – 4,5 miljoonan ihmisen välissä suurten ikäluokkien aiheuttaman luonnottoman pullistuman poistuttua.

Väestönkasvun hillitsemisen tulee ohjata Suomen kehitysyhteistyötä ja siihen kohdistettujen varojen kohdistamista ylivoimaisesti tärkeimpänä kriteerinä.

Pakolaisuutta tuetaan sen syntysijoilla ja pakolaisuudesta syntyviä valtavia yhteiskunnallisia ongelmia ei siirretä Suomeen, koska hallitsematon maahanmuutto tuhoaa myös luonnon.

_________________________________________

Päivitys 2.1.2009. Ansiokkaat kommentit on huomioitu ja tekstiä on tarkennettu.

Published in: on joulukuu 31, 2008 at 12:17 pm  Comments (15)  

Syyllinen

Pravdassa on ollut nyt noin puolen vuoden ajan vallalla kiihtyvä pyhä sota merkillistä ja hämmentävää asiaa kohtaan.

Kyseessä on tarpeeton liikkuminen.

Syyllinenkin on löytynyt, eikä sitä tarvinnut onneksi kaukaa hakea. Käsite tarpeeton liikkuminen suomeksi käännettynä tarkoittaa pääkaupunkiseudulla asuvan, lihaa syövän, oikeakätisen, valkoihoisen heteromiehen yksityisautoilua ja talvilämpimän kesämökin pitämistä.

Pravdan mukaan ne kaksi asiaa tuhoavat maapallon ilmaston. Äkkiä ajateltuna tämä on VHM:ltä aikamoinen saavutus, koska maapallon väestöstä nämä ihmishirviöistä pahimmat ovat ehkä promillen kymmenesosa. Kuitenkin hiilireppuineen tämä ilmestyskirjan sivuilta revitty harvinainen peto sulattaa Grönlannin jäätiköt ja aiheuttaa kuivuutta, ilmastopakolaisuutta ja hirmumyrskyjä.

Tämän mystisen jihadin ilmentymänä noin joka toinen päivä Pravdassa ilmestyy artikkeli, jossa TARPEETONTA LIIKKUMISTA arvostellaan ja ryvätään itsekehussa, jonka mukaan artikkelin kirjoittaja – nuori, Vihreitä äänestävä ja parhaimmassa tapauksessa Helsingin keskusta-alueella asuva sinkkutyttö – on oikealla ja hyvällä asialla. Toimittajathan ovat jumalia ainakin omasta mielestään.

Joskus toimittajatyttö on tehnyt jotain pahaa, siis esimerkiksi lentänyt Thaimaahan tai Brysseliin. Toimittaja katuu sitä kirjoituksessaan syvästi, mutta antaa samalla syntinsä itselleen myös anteeksi. Jumaluus on siinä mielessä ihan kätevä ominaisuus.

Artikkelit ovat tietosisällöltään toinen toistaan typerämpiä, enkä viitsi edes alkaa luetella tai korjata niissä olevia kammottavia, mammuttien kokoisia valheita, tietämättämyyttä ja väärinymmärryksiä. Orwellia linkkaamalla tuossa sivustoni laidassa saa hyvän käsityksen noiden tyttöreppanoiden yleissivistyksen tasosta, joka on lähempänä nollaa kuin logiikka voi antaa edes ymmärtää.

Minusta mielenkiintoisinta koko aiheessa on se, että miksi nuo päällisin puolin nätit nuoret naiset ovat mukana tuossa pyhässä sodassa? Äkkiä analysoituna vaihtoehdoiksi jäävät seuraavat vaihtoehdot. He ovat vain tyhmiä. Tämä on tietysti normaalijakauman mukaan epätodennäköistä; myönnän tosin, että vaihtoehdon todennäköisyyttä lisää Pravdan toimittajille rekrytoitaessa mitä ilmeisimmin tehtävä lobotomialeikkaus.

Toinen vaihtoehto on, että Reetta Räty on saanut Thaimaan-matkailustaan liian pahaa ja syvältä koskevaa vittuilua ja on kostoksi mobilisoinut koko sanalla sanoen huvittavan toimittajalaumansa aiheen kimppuun.

Vakavasti puhuen tuon loanheiton lopputulokset ovat hyvin helposti arvattavissa. Ensimmäinen seuraus on jokin energiaverotuksen tyyppinen rangaistusvero, jolla edelleen kiristetään VHM:ien jo nyt maailman taloushistorian kireintä verotusta. Tätähän Vihreät jo aktiivisesti vaativat budjettineuvotteluissa. Täytyyhän syyllisen maksaa.

Toinen seuraus on se, että aloitetaan kampanja henkilökohtaisiin päästökiintiöihin siirtymisestä täällä Suomessa.

Ai niin, ei mene kauaa, kun maapallon väestömäärä muuten ylittää seitsemän miljardin rajan.

Published in: on syyskuu 29, 2008 at 1:08 pm  Comments (6)