Kokoomus ja kommunistinen manifesti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Maija Perho vaatii perintöveron poistamista. Perhon mielestä kireä perintövero johtaa usein kohtuuttomiin tilanteisiin tavallisissa perheissä.

Pahimmassa tapauksessa perillisten ainoa vaihtoehto voi olla pankkilainan ottaminen perityn asunnon tai kesämökin perintöverojen maksamiseksi, Perho sanoo.

Kokoomus on linjannut vaaliohjelmassaan, että perintövero on poistettava asteittain kokonaan. Uudistus on aloitettava poistamalla perintö- ja lahjavero kokonaisuudessaan puolisolta, lapsilta ja omilta vanhemmilta. Perho muistuttaa myös, että seuraavan kymmenen vuoden aikana eläkkeelle jää jopa 80 000 yrittäjää, joiden yrityksen siirto jälkipolville voi vaarantua perintö- ja lahjaverotuksen takia. (Ylen uutiset 3.3.2007).

Suomessa valmisteltiin kaikessa hiljaisuudessa valtiovarainministeriön ja Jyrki Kataisen  johdolla vuoden 2009 lopulla yksi kaikkien aikojen suurimmista verohuijauksista. Kyse oli perintöverotuksen omaisuusarvojen kiristämisestä keskimäärin 40 %.

Ohjeistusta valmisteltiin salassa ja se julkaistiin juuri joulun alla, vajaat kaksi viikkoa ennen vuoden vaihdetta, jolloin uusi ohjeistus astui voimaan. Tällä varmistettiin se, ettei kukaan pääse massiivista ja epäoikeudenmukaista verohuijausta välttämään.

Miksi puhun verohuijauksesta? Perintövero on maailmalla harvinaisuus ja sen ainoa motiivi on kateus ja pohjaton katkeruus omasta kyvyttömyydestä. Niinkin sosialistisessa maassa kuin Ruotsissa sitä ei ole. Hankitusta omaisuudesta on jo maksettu verot useaan kertaan, mutta verohullulle Kokoomukselle tämäkään ei riitä.

Suomessa maatalous- ja metsätilan keskikoko on 31 hehtaaria, ja yli kahden hehtaarin metsätiloja Suomessa on noin 440 000 kappaletta. Laskelmassa on käytetty varovaisuusperiaatteen mukaan oletuksena sitä, että veronkorotus koskee tilojen lisäksi puolta miljoonaa kesäasuntoa ja 1,4 miljoonaa asuinrakennusta. Edelleen oletetaan, että veronkorotus on keskimäärin 20 % rintaperillisen perintöveroon (12 %). Maa- ja metsätalousmaan arvona on käytetty 2 500 euroa/ha, asuinrakennuksen arvona 150 000 euroa ja kesäasunnon arvona 60 000 euroa. (Korostan sitä, että em. summat on kaikki laskettu alakanttiin ja todellinen lopputulema lienee noin kaksinkertainen.) 

Yksinkertainen laskutoimitus antaa lopputulokseksi lohduttoman luvun – Kokoomus sosialisoi salassa valmistellulla päätöksellään siis yhdessä yössä 7,1 miljardia suomalaisten jo useaan kertaan ja huolellisesti verotettuja rahoja.

Päätöksellään Kokoomus myös todisti, ettei yksityisomaisuudella ole Suomessa todellakaan mitään suojaa. Palautetaan vielä muistiin sosialisoinnin muistosanat joulukuulta 2009.

Jyrki Katainen: perintö- ja lahjaverotusta koskeva uusi ohjeistus lisää oikeudenmukaisuutta ja kansalaisten yhdenvertaisuutta.

Advertisement

Kuin kaksi marjaa

Nyt täytyy syyllistyä plagiointiin ja ottaa mallia Komsomolskaja Pravdan ainoalta hyvältä palstalta. 

Eläinten vallankumous (engl. Animal Farm, 1945) on George Orwellin tunnetuin teos romaanin Vuonna 1984 ohella.

Eläinten vallankumous on eläinsadun muotoon kirjoitettu satiiri, joka on puhdas vertauskuva stalinismista (tunnetaan Suomessa nykyisin braxilaisuutena). Se kritisoi totalitarismia, ja sen tapahtumilla ja päähenkilöillä on selvät vastineensa Neuvostoliiton historiassa. Romaanissa juopon maanviljelijän maatilalla asuvat eläimet tekevät vallankumouksen sian ohjeiden mukaan.

Vallankumousta johtaneet siat, pääjehuna Napoleon, alkavat hallita tilaa animalismiksi kutsumansa ideologian pohjalta. Sikojen vallan alla eläinten olot kovenevat, ja siat varaavat itselleen yhä lisää etuoikeuksia, kunnes animalismin alkuperäisistä ihanteista on jäljellä enää fraasi:

Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

Napoleon järjestää lavastettuja oikeudenkäyntejä ja teloituttaa eläimiä toisten pelottelemiseksi, myöntää itselleen suurellisia arvonimiä ja kumoaa animalismin periaatteet yksi kerrallaan.

Loistava kirja, jonka jaksaa lukea aina uudelleen ja uudelleen.

Toinen alla olevista kuvista Napoleonista on Orwellin romaanin elokuvaversiosta. En vain tässä kiireessä millään muista että kumpi – ja ehkäpä todellisuus Suomessa juuri nyt kertoo mikä on Stalinin suurin opetus jälkipolville.

Sika on kaunis eläin.

 

Mitä Stalinista tulisi oppia?

Nettiin on sitten tulossa sisäministeriön ideoimana ilmiantonappi, jolla voi ilmiantaa epäilyttävät ajatukset. Mallia on mitä ilmeisimmin haettu demlalaisesta yhteiskuntakäsityksestä, eli Stalinin henkisestä perinnöstä.

Esikuvana lienee Pavel Trofimovitsh Morozov. Hän on jäänyt maailmanhistoriaan siitä, että tämä 13-vuotias poika ilmiantoi oman isänsä kulakkina, joka luonnollisesti surmattiin kansanvihollisena. Pavlikista tehtiin määrätietoisella myöhemmin kampanjoinnilla esimerkillinen nuorukainen, joka saavutti mm. Neuvostoliiton sankarin arvonimen.

Tavoitteena on otaksuttavasti siis saada ihmiset perustamaan ilmiantokerhoja, tekemään erilaisia ansoja toisilleen ja houkutella kaikki epäilyttävät henkilöt ilmiannettaviksi. Ihannetilanne olisi viranomaisten mielestä se, että lapset ilmiantaisivat vanhempiaan. Ihmisten tulisikin aina pitää kynää ja muistikirjaa mukanaan. Jos naapuri ostaa bratwursteja Alepasta, hän on piilonatsi. Jos naapuri vetää iltaisin verhot ikkunoitten eteen, hän on epäilemättä pedofiili. Esimerkkejä on loputtomiin.

Ilmiannosta olisikin sisäministeriön mielestä saatava elämän täyte ja luonnollinen osa ihmisten arkea. Vasemmistonuoret ovat raivanneet jo asialle tietä ja jotain järkyttävää Suomesta kertoo se, että vasureiden ilmiantojärjestelmä oli tänään Ylen uutisten ykkösaiheena.

Suomessa ollaan kovaa vauhtia valmistelemassa lakimuutoksia koskien sananvapauden rajoittamista oikeusministeri Tuija Braxin johdolla. Länsimaisessa oikeusjärjestelmässä ja itse asiassa kaikissa ei-totalitaristisissa valtiossa noudatetaan oikeustieteen perustana olevasta legaliteettiperiaatteesta johdettua täsmällisyysvaatimusta eli epämääräisyyskieltoa.

Säädettäessä teko rangaistavaksi on laista siis täsmällisesti ja yksiselitteisesti ilmettävä, mikä se teko on, joka säädetään rangaistavaksi. Nyt tämä periaate ollaan täydellisesti murtamassa, eli kukaan ei voi tietää mikä teko on rangaistavaa ja mikä ei.

Viimeksi tätä periaatetta on sovellettu Neuvostoliitossa.

Yksi opettavainen tarina Neuvostoliitosta kertoo, kuinka hyvin harva kesti kidutukset ja allekirjoitti pian aivan mitä vain haluttiin. Eräs tällainen joka kesti oli Abhasian johtajan Nestor Lakoban leski. Hänet vietiin joka ilta kuulusteluun ja raahattiin aamulla selliinsä tajuttomana ja verissään. Kun häntä vaadittiin todistamaan miesvainajaansa vastaan, hän kieltäytyi joka kerta allekirjoittamasta ja sanoi järkähtämättä: ’En aio tahrata mieheni muistoa’. Hän ei antanut periksi vielä sittenkään, kun hänen 16 -vuotias poikansa, koululainen vasta, hakattiin hänen silmiensä edessä ja uhattiin tappaa, ellei hän suostuisi allekirjoittamaan. Leski kuoli kidutusten murtaman selliinsä allekirjoittamatta koskaan mitään.

Stalinin opetusten mukaisesti väärästä ajatuksesta, jonka siis braxilaiset ajatusinkvisiittorit määrittelevät kussakin tapauksessa erikseen, tulee Suomessa lain tullessa voimaan 2010 maksimissaan neljän vuoden vankeusrangaistus. Luulisi kansan oppivan ajattelemaan oikein.

Mitä tällä lakimuutoksella viime kädessä haetaan? Millaista ilmapiiriä yhteiskuntaan halutaan? 

Tarina kertoo, että myöhään yöllä tuli Moskovan planetaarioon puhelu Stalinin datsalta. Siellä Molotov ja Kaganovits kiistelivät oliko heidän yläpuolellaan oleva tähti Orion vai Kassiopeia. Stalin käski soittaa planetaarioon. Siellä oli NKVD:n upseeri, sillä astronomi oli pidätetty. Hän pyysi aikaa kysyäkseen joltain toiselta astronomilta.

Upseeri lähetti noutamaan kuuluisan astronomin planetaarioon. Tämä oli kuitenkin pidätetyn leningradilaisen astronomin ystävä eikä ollut kyennyt pelossaan nukkumaan moneen yöhön. Nyt hän kuuli auton tulevan ikkunansa taakse. Ovikello soi ja hän kuoli sydänkohtaukseen ovella.

Auto lähti seuraavan astronomin luo. Hän kuuli auton äänen klo 2.30. Hän oli yli 60 eikä halunnut joutua kidutetuksi. Hän hyppäsi ulos ikkunasta murskautuen kuoliaaksi. Kello viisi aamulla observatorion johtaja saattoi ilmoittaa tähden nimen. Hän soitti Stalinin datsalle ja päivystäjä vastasi, että kaikki ovat menneet aikaa sitten nukkumaan.

Lopuksi pohdittavaa:

mitä eroa on braxilaisuudella ja stalinismilla?

Ehkä voisi väittää, että braxilaisuudessa on yksi ulottuvuus yli stalinismin. Stalinin tukena ei koskaan ollut väitöskirjaa, johon hän olisi vedonnut ja jolla hän olisi perustellut ja oikeuttanut omat sairaat tekonsa.

Onko muuta eroa? 

__________

Triviaa:

Viides päivä maaliskuuta 1953 sai Stalin arvoisensa lopun. Hän makasi ennen kuolemaansa omassa kusilammikossaan halvaantuneena, kykenemättä puhumaan ja kärsien tuntikausia. 

Lahna (Abramis brama) on ruumiinmuodoltaan litteä ja korkea ja on suurikokoisimpia alkuperäisistä särkikaloistamme. Mulkosilmäisen lahnan suu avautuu putkimaiseksi sen ruokaillessa. Älykkäimmillään lahna on tönkkösuolattuna. Aikuisen lahnan pääravintoa ovat pohjalietteessä elävät nilviäiset, virallisesta totuudesta poikkeavat ajatusrikolliset ja hyönteistoukat.

Lahnan käännöksiä eri kielille:

• tanskaksi: brasen
• saksaksi: blei
• englanniksi: bream
• espanjaksi: besugo
• viroksi: latikas
• latviaksi: sparulus
• puolaksi: leszcz
• portugaliksi: brema
• venäjäksi: лещ
• ruotsiksi:  brax

 

 

Mikko Alestalo veti pohjat

Ilmastokeskustelu on saanut myös Suomessa tuulta – tai pitäisikö sanoa hirmumyrskyä – purjeisiinsa.

Maallikko voi vain ihmetellä faktoja, jotka kertovat, että vastoin esitettyjä ennusteita merivesi ei ole lämmennytkään, Jäämeren jääpeite ei ole kokonaan sulanut, ilmasto on viilentymässä ja hurrikaanien määrä ei olekaan kasvussa. Virallisen totuuden käyttämät ilmastomallit tuottavat taas ennusteita, eivät faktoja, ja malleja eivät taida ymmärtää edes niiden laatijat.

Ottamatta mitään kantaa siihen, kuka on oikeassa, on selvää, että väite ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemistä on tavattoman vaarallinen kahdella tasolla.

Toisaalta se hämärtää sen yksinkertaisen faktan, että maapallon kestokyvylle merkittävimmän uhan muodostaa hillitön väestönkasvu.

Toinen jokaista meitä koskettava vaara on virallisen totuuden julistajien poliittinen tahto rajoittaa yksilönvapautta ja siirtyä kohti totalitarismia.

Niin tai näin – keskustelun pohjat on nyt nähty. Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja, professori ja lintuharrastaja Mikko Alestalo ruttasi välillisesti erään melko arvostetun tieteellisen instituution tieteellisen kokeen ja siitä johdetun väitteen seuraavasti:

’Sen takia onkin erikoista, että on muutamia jäänteitä, jotka linnoittautuvat vanhoihin teeseihinsä.’  Linkki.

Tämä jäänne on siis MIT:n professori R.S. Lindzen, jonka väitteet Alestalo olisi hyvin voinut runtata faktoilla maanrakoon ilmeisesti niin halutessaan. Jostain minulle käsittämättömästä syystä Mikko ei halunnut sitä tehdä.

MIT:llä on historiassaan 63 tutkijoilleen myönnettyä Nobel-palkintoa, joka on kohtuullinen suoritus vanhoja teesejä toistelevilta jääsköorganisaatiolta. Ilmatieteen laitoksen tutkijoilla en ainakaan toistaiseksi tiedä Nobel-palkintoja olevan.

Lindzenillä CV kattaa 235 julkaistua tutkimusta. Mikko Alestalon julkaisuluetteloa en löytänyt, mutta sen sijaan hän on esitelmöinyt Aktuaariyhdistyksen kehittämissäätiön syysseminaarissa vuonna 2005 aiheesta Aktuaari ja ilmastonmuutos.

Oman käden oikeuden nousu

Vihreän stalinismin edeltäjän kuningasaikana 1960-luvun lopussa ja 1970-luvunalussa niitattiin leninismin puhtaiden periaatteiden mukaisesti tavoitteeksi vyöryttää tiedotusvälineet ja oikeuslaitos.

Ensimmäinen tavoite onnistui hienosti ja sen voi todeta joka aamu avaamalla Pravda tai katsomalla YLEn ohjelmia.

Toisen tavoitteen toteuttamiseksi välineeksi muodostettiin Demla, josta on kirjoitettu aiemmin tässä blogissa. Demla on onnistunut valtaamaan kaikki merkittävät oikeuslaitoksen huippuvirat. Viimeinen linnake valloitettiin nimittämällä oikeusministerin irvikuvaksi Vihreiden Tuija Brax.

Ideologisena perustana oli leninismistä johdettu ajatus, että rikoksen tekijä on aina kapitalistisen yhteiskunnan uhri. Stalinisoituminen on nyt saavuttamassa merkittävän käännepisteen. En luettele tässä normaalia oikeustajua räikeästi rikkovia esimerkkejä, koska niitä tietää jokainen aikaa seuraava vaikka kuinka paljon.

Kuvaavaa on, että Demla sai ajettua Suomeen periaatteen, jossa rikoksesta ei saa enää mitään rangaistusta. Tarkoitan tällä maksamattomien sakkotuomioiden muuntamisen vankeudeksi lopettamista.

Seuraava askel on vähentää vankipaikkoja. Vankiloita, noita Suomen monikulttuurisimpia yhteisöjä, lakkautetaan. Jokainen tilastoja lukenut tietää, että väkivalta-, omaisuus- ja raiskausrikokset lisääntyvät merkittävästi monikulttuurissa ja tämä kehitys on näkynyt selvästi myös Suomessa. Tilanne on järjetön. Rikollisuus lisääntyy ja vankipaikkoja vähennetään. Johtopäätös on selvä. Tuomioita tullaan edelleen määrätietoisesti lieventämään.

Lopputuloskin on kaikille selvä. Oikeusvaltio murenee palasiksi ja menemme Ruotsin tietä, jossa vakavien rikosten selvittämisprosentti on alle kuusi. Koska yhteiskunta ei enää pysty eikä halua suojella kansalaisiaan, oman käden oikeus tulee valtaamaan yhä enemmän alaa. Siitä tulee rumaa jälkeä.

Kiitos Tuija Brax, kiitos Sinulle oikein kädestä pitäen.

Punavihreä painajainen

Viikonlopun Pravda kaikkine liitteineen oli taas tuhti pläjäys punavihreää painajaista.

Historiaan jäänee analyysi, jonka mukaan verotuksen perimmäinen tarkoitus on tulonjaon tasaaminen. Oli tämäkin asia hyvä oppia. Minä idiootti olen luullut veronkannon perimmäisen tarkoituksen olevan kerätä rahaa, millä rahoitetaan yhteiskunnan kannalta tärkeitä yleishyödyllisiä asioita. Mutta ei se niin menekään, tuloja sillä vain tasataan.

Tavattoman mielenkiintoinen oli myös artikkeli köyhistä. Köyhä perhe saa sosiaalitukia nettona yli kolme donaa kuussa käteen. Perheen vanhempien aika meni siihen, että he kuskailevat lapsia harrastuksesta toiseen, mm. ratsastustunneille.

Kukaan ei käy töissä, koska yhteiskunta sortaa tai jotain.

Perhe päätti muuttaa Rovaniemeltä Ouluun, jossa odottikin sitten tilava ja uusi asunto. Ketään perheessä ei töissä käyminen kiinnostanut, sen sijaan köyhyydestä valitettiin kovasti, olihan perheen sosiaalituet ainoastaan hieman yli 3 000 €uroa kuussa. Säälittävän vähän rahaa elämiseen, mutta onneksi kaupunki maksoi sentään autosta puolet.

Kyllähän tuo suututtaa, että miksi yhteiskunta ei maksanut koko autoa, kaiken muun elämisen se kustantaa, mutta ei autoa. Miksi ihmeessä?

Artikkeli voi herättää hieman kulmakarvojen nostelua vaikkapa perheessä, jossa molemmat vanhemmat käyvät vuorotöissä ja tienaavat nettona saman verran kuin nämä köyhät. Suurena erona on ehkä se, että työssäkäyvät maksavat laskunsa itse. He lyhentävät asuntolainaansa joka päivä ja sen lisäksi maksavat tuon sosiaalituilla elävän perheen kaikki laskut.

Verotuksen perimmäinen tarkoitushan on tulonjaon tasaaminen.

Kyllä nyt toisten pitää raataa oikein kunnolla, että köyhät pääsevät ratsastustunneille. En varmaan ollut ainoa, jolle tuli mieleen alkaa köyhäksi, sillä yhteisessä kassassa näyttää olevan loputtomasti jaettavaa.

Punavihreä painajainen on täällä. Ei puutu enää kuin perustulo ja henkilökohtaiset päästökiintiöt, joita kovasti kaivattiinkin jo pläjäyksessä Anu Nousiaisen toimesta.

Sosiaalitukien uudistamista valmisteleva SATA-komitea ehdottaa merkittäviä korotuksia sosiaalitukiin, lapsilisin ja lukuisiin tulonsiirtoihin. Ilmeisesti köyhälle ostetaan kohta koko auto, eikä vaan puolikasta.

Uudistuksen hintalapuksi on arvioitu vähintään miljardi euroa.

Jeja-Pekka Roos ja paras raiskausikä

Jeja-Pekka Roos teki tahtomattaan suuren palveluksen demokratialle avaamalla päänsä ja ajatuksensa Usarin blogissaan. Tuo keskustelu jää loistavaksi merkinnäksi siitä, miten ns. suvaitsevaisen ajatusmaailma rakentuu. Logiikalla tai faktoilla ei ole tuon ajattelun kanssa mitään tekemistä.

Blogikeskustelu tarjoaa loistavan tilaisuuden myös ymmärtää se, miksi stalinismin kannattajat uskoivat niin kauan ja niin sokeasti hirvittäviin valheisiinsa. Faktat yksinkertaisesti kielletään. Satunnainen esimerkki Jeja-Pekan ajatusvirrasta:

’Somalien osalta mukana on huomattavasti suhteellisesti enemmän 19-29 vuotiaita miehiä jotka ovat parhaassa raiskausiässä. Näin suora vertailu on erittäin harhaanjohtava. Tämän lisäksi vielä sattuu olemaan niin että varsinkin nämä Halla-ahon ”puskaraiskaajat” ovat käytännössä aina työttömiä miehiä, niin jos somalien työttömyys on 90 % ja suomalaisten 10 % (Helsingissä) niin tällä on kohtalaisen iso vaikutus.’

Se mikä tässä tulee väistämättä mieleen on, että kyllä Suomi maksaa hirvittävän hinnan siitä, ettei Neuvostoliiton romahduksen jälkeen täällä käyty avointa keskustelua ja iljettävimpiä hirmuhallinnon kannattajia yksinkertaisesti ainakin moraalisesti tuomittu. Miettikää – Roosin kaltaiset hallitsevat tätä maata.

He ovat Jeja-Pekkaa lainatakseni parhaassa raiskausiässä tuhotakseen tämän maan.

Tuija Brax ja Stasin opit

Oikeusministeri Tuija Brax (10.4.2008, Eduskunta: Tiedotusvälineiden harjoittama ilmiantokäytäntö):

’…Norjassa on tällainen punainen nappi -menetelmä ja Suomessakin tämän kaltaista suunnittelua nyt on. Oikeusministeriö ei näe tämän kaltaisessa hälytysjärjestelmässä mitään kyseenalaista.’

Tiettävästi oikeusministeriön esikuvana ilmiantojärjestelmän suunnittelussa on Stasi, joka lienee tämän alueen kaikkien aikojen tehokkain organisaatio. Stasiin kuului noin 400 000 kansalaista ja sen lisäksi DDR:n ulkopuolella vaikuttaneet ilmiantajat, joihin kuului mm. nykyinen kansanedustaja Pentti Tiusanen.

Oikeusministeriön suunnitteleman nettiin rakennettavan valvonnan puutteena pidetään sitä, että se ei kata esim. kahvipöytäkeskusteluita, saunailtoja ja vastaavia sosiaalisia tilanteita. Stasista saatujen kokemusten mukaan tämän puutteen korjaava kattava ilmianto-organisaatio vaatii noin 3 % väestöstä, eli oikeusministeriön kaavailemaan ilmiantajaverkostoon tulee rekrytoida noin 160 000 suomalaista.

Voidaan arvioida, että vääriä mielipiteitä koskevia ilmiantoja olisi noin puolisen miljoonaa vuodessa. Koska arjen turvallisuuden takaamiseksi ilmiantamisen kynnys tulee olla matalalla, tulee myös palkkioperusta olla tarpeeksi motivoiva. Asiaa valmisteleva työryhmä esittääkin tuhannen euron ilmiantopalkkiota, jonka kustannusvaikutus on vuositasolla 500 miljoonaa euroa.

Asiaa koskeva lainsäädännön valmistelu on tiettävästi jo pitkällä ja lakien on määrä tulla eduskunnan käsittelyyn jo alkuvuodesta. Lainsäädännön valmistelua kiirehtii etenkin käytyjen kunnallisvallien tulos, joka ei ollut toivotun mukainen. Samantyyppinen tulos eduskuntavaaleissa ei oikeusministeriön mielestä palvelisi demokratian etuja.

Tuija Brax tiivistää:

– Niin, asia on vakava. Väärät mielipiteet voivat johtaa väärään vaalitulokseen. Ensimmäinen askel oikeusministeriön toimesta oli tämä valtuustopuheenvuorojen sensuuri ja kyllä nyt on lainsäätäjän pakko herätä laajempaankin kontrolliin.

(Toim. huom: sininen teksti on sarkasmia, joka tosin on mitä luultavimmin suureksi osaksi todellisuutta.)

Teppo Moisio ja hukattu kookospähkinä

Perussuomalaisten nousu on herättänyt todella huvittavia ilmiöitä. Pohdiskelevana Liftarina tunnettu äärivasemmistolainen Amnestyn aktiivi ja toimittaja Teppo Moisio on nyt hyökännyt useaan otteeseen tätä poliittisen kentän vääjäämätöntä muutosta vastaan Pravdan sivuilla.

Suomeksi sanottuna Teppoa vituttaa harmittaa kuin tuota hänen täysin ilman sisältöä tai mielenkiintoa olevan bloginsa tunnusapinaa, jolta näyttäisi olevan Tepon tavoin kookospähkinä täysin hukassa. Mahtaa noillakin sivuilla vilske käydä…. No, se on vain elämän raadollinen laki, toiset osaavat ja toiset eivät. Voivoi.

Ajattelin kuitenkin käyttää elämästäni kaksi minuuttia Tepon kunniaksi ja kirjoittaa hänelle valmiin juttupohjan, jota hän voi kopioida sitten eri lehtiin ennen kunnallisvaaleja. Tepolle tiedoksi, että kopiointi tehdään maalamalla ensi teksti ja painamalla ctrl-c ja vastaavasti liitä-komento on ctrl-v. Juttupohja on tässä.

*…jotain lätinää SDP:stä ja Vihreistä, mainitse pari Vihreää virkkaavaa tofunsyöjää tässä nimeltä…* .

Perussuomalaisten kannatus on mielipidetutkimuksen mukaan nousussa, mikä hämmästyttää tarkkailijoita. Poliittiset arvioijat ennustavatkin puolueen äänimäärän jäävän merkittävästi mielipidetutkimusten ennusteen alapuolelle, koska Perussuomalaisten äänestäjät ovat niin tyhmiä, etteivät ole vielä tajunneet, että Timo Soini ei ole kyseisessä kunnassa ehdokkaana. Polttouunit. Kyllähän tuo jo nähtiin Tony Halmeen kanssa tämä asia.

Lisäksi puoluetta rasittaa avoin muukalaisvihamielisyys, joka johtaa keskitysleireihin. Hiks. Mielikuva Perussuomalaisesta äänestäjästä ei myöskään ole kovin mediaseksikäs. Kaasua.

Kuka haluaisi samaistua pilottitakkiseen, kouluttamattomaan ja keskiolutta juovaan kaljupäiseen skiniin? Niin ja sitten vielä Tony Halme. Lisäksi yrittäkää nyt perkele ymmärtää, ettei se Timo Soini ole teidän kunnassa ehdokkaana.

*…tähän loppuun sitten vielä jotain säälittävää horinaa ilmastonmuutoksesta, monikulttuurista, lihansyömisen ja suihkussa käymisen tuhoisasta vaikutuksesta…*.

Teppo, ole hyvä.

Ritva Viljasen kiirastuli

Lomilla tuli seurattua tiedotusvälineitä laiskasti. Loppukesästä huomion kuitenkin kiinnitti sisäministeriön kansliapäällikön nimitysfarssi.

Valtiohallinnon kansliapäällikön tehtävää voi verrata suoraan yksityisen liikeyrityksen toimitusjohtajan tehtävään. Ministerit kun tulevat ja menevät, koska hallitus vaihtuu säännöllisesti. Vastuu ja valta siis melkoinen, käytännössä kansliapäällikkö vastaa koko hallinnonalan operatiivisesta toiminnasta.

Maahanmuuttokiimastaan, vallanhimostaan, julkisuudenkipeydestään ja järjettömistä lausunnoistaan tunnetuksi tulleen Ritva Viljasen aikaansaannokset ovat muutamassa vuodessa olleet häkellyttäviä.

Koko hallinnonala on ennennäkemättömässä kaaoksessa. Poliisitoimen avainhenkilöitä on savustettu viroistaan ulos ja huumepoliisin tehokkaan toiminnan vaikeuttamiseksi on käynnistetty ihmeellinen ajojahti, joka tuottaa lehtiotsikoita jatkuvalla virralla. Hätäkeskusten toiminta on aivan sekaisin.

Ainoa mikä näyttää edes päällisin puolin toimivan on Suuren Unelman™ valmistelu. Ritva Viljanen haluaa aukaista Suomen rajat hallitsemattomille maahanmuuttovirroille.

Kaiken lisäksi Viljasen toiminta on johtanut ministeriön sisäisen työilmapiirin täydelliseen lamaantumiseen. Käytävillä haisee pelko ja nimitysuutisen tultua julkisuuteen ministeriössä järjestettiin hiljainen hetki.

Mielenkiintoista nimityspelleilyssä oli se, että koko valtioneuvosto halusi yksimielisesti päästä Viljasesta eroon. Siis myös monikulttuuriuskontoon kajahtaneet Tärjä Crönberg ja Ästrid Thörs olivat hallituksen esityksen takana. Tilanne on siis täysin absurdi niin ministeriön, ministerin, Ritva Viljasen, että koko henkilökunnan kannalta.

Miten toimitusjohtaja / kansliapäällikkönä voi toimia henkilö, jolla ei ole jäljellä mitään sisäistä tai ulkoista uskottavuutta ja jonka sekä alaiset että esimiehet haluavat pois virastaan?

Ilmeisesti Demlan jäsenyys ja yhteinen marxilaistansanialaisen arvomaailman jakaminen presidentin kanssa riittää. Pätevyys on ihmeellinen asia.