Mikael Jungner ja Mikkihiirijohtaminen

Käsite Mikkihiirijohtaminen tarkoittaa tilannetta, jossa itsetietoinen mulkku yrittää johtaa jotain organisaatiota. Luonnollinen seuraus on tietysti se, ettei kukaan seuraa. Mikkihiiriä suomalainen kansanluonne vihaa yli kaiken. Kirjallisuudessa näitä paskakasoja edustaa hyvin esim. Linnan hienosti kuvaama luutnantti Lammio.

Mikael Jungner on ollut paljon julkisuudessa kertomassa hyvästä johtajuudesta ja johtamisesta. Naistenlehdet ovat olleet lääpällään tähän uuden ajan johtajaan an sich ja hänen tapaansa olla esillä. Mikael Jungner ilmoitti nyt viikonloppuna tehneensä hyvää työtä SDP:n puoluesihteerikkönä. Puoluetoimistolla on kaikilla aipädit ja Mikael itse – suurena johtajaguruna – ilmoitti puolueen siirtyneen metrin vasemmalle, kun hän – suurena johtajaguruna – oli siirtynyt viisi metriä vasemmalle.

Paras tapa suhtautua Mikkihiiriin on tietysti hervoton nauru.

Katsotaanpa Mikael Jugnerin saavutuksia SDP:n puoluesihteerikkönä, eli tuloksia, joita tämä johtajuudesta sopertanut ääliö on oikeasti saanut aikaan.

• Eduskuntavaaleissa Jungner tuhosi yli kymmeneksen puolueensa kannatuksesta. 
• Eurovaaleissa Mikael onnistui hävittämään viidenneksen äänestäjistä. 
• Presidentinvaaleissa Mikaelin kädenjälki ja Mikkihiirijohtamisen syvät opit näkyivät jo täydellä voimallaan. SDP hävisi lähes 90 % verrattuna edellisiin vaaleihin. Tulos on Länsimaiden historiassakin ainutlaatuinen.

Erityisen irvokkaaksi Miihkalin toikkaroinnin tekee se, että tälle kymppitonni kuussa ja miljoona tilillä-idiootille räätälöitiin paikka rahapelimonopolin johdossa. Tämän vieläkin julkisuudessa vikisevän Mikkihiiren edessä sai väistyä yhtiössään arvostettu toimitusjohtaja Risto Nieminen todella ala-arvoisen prosessin seurauksena.

Voi Veikkaus-parkaa.

Advertisement

Suomen poliittinen tilanne tammikuussa 2012

Suomen poliittinen tilanne on alkuvuodesta 2012 yhtään liioittelematta historiallinen. Epävarmojen ja poliittista kotiaan hakevien äänestäjien määrä on suurempi kuin koskaan aikaisemmin ja siirtymät eri puolueiden välisissä kannatuksissa ovat olleet viimeisen vuoden aikana kaikkia politiikan tarkkailijoita ja etenkin hallitsevaa eliittiä järkyttäviä.

Tilanteeseen vaikuttaa kolme päätrendiä.

• Suomi ollaan ajamassa istuvan hallituksen toimesta osaksi liittovaltiota ja sen itsenäisyyttä ollaan murentamassa pala palalta. Samalla on käynyt huvittavalla tavalla selväksi, ettei eliitillä ole mitään omaa tahtoa, vaan kaikki, mitä Saksa tai komissio esittää, käy sellaisenaan ilman reunaehtoja nykyiselle hallitukselle. Tilanne on äänestäjien kannalta kaoottinen, sillä suurin osa suomalaisista haluaisi säilyttää euron, mutta samalla vastustaa Liittovaltiota ja Suomen itsenäisyyden menettämistä. Ikävä kyllä ollaan tultu valinnan eteen. On valittava kahdesta vaihtoehdosta. Joko itsenäinen Suomi tai Liittovaltion syrjäinen kolkka, jonka tarkoitus on toimia maanosaan raahattavien afrikkalaisten sijoituspaikkana ja parhaimmillaankin susien suojelureservaattina. Suomea ollaan EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan myötä  muuttamassa suureksi Lieksaksi – jonkinlaiseksi lumiseksi Nairobia ympäröivän slummin kaltaiseksi kaatopaikaksi.
• Vanhasen, Kiviniemen ja Kataisen hallitukset ovat järjestelmällisesti tuhonneet Suomen talouselämän rakenteita mm. holtittomalla rahanjakamisella ympäri maapalloa, energia- ja muiden ympäristöverojen korotuksilla ja tekemällä yrittämisestä ja työn tekemisestä kannattamatonta kaikin mahdollisin tavoin. Lopputulokset alkavat näkyä. Hulppeasti kasvavan julkisen velkataakan lisäksi Suomea jo satoja vuosia elättänyt kauppataseen ylijäämä on onnistuttu tuhoamaan. Saavutus on sinänsä historiallinen ja mykistävä – se tehtiin kuudessa vuodessa. Seuraavaksi tapetille nousevat mielenkiintoiset teemat. Viherkokoomuksen onnistuneesti lanseeraama termi työurien pidentäminen eli suomeksi eläkkeiden leikkaaminen nousee esiin maaliskuussa. Toinen poliittista elämää kuohuttava teema tulee olemaan kuntauudistus, joka saattaa olla monella tavalla usean kehityskulun liikkeelle saava voima.
• Kolmas suuri trendi on valheiden aiheuttama juopa. Eliitin valheet eivät mene enää läpi, vaan se tie alkaa olla käyty loppuun. Pääministeri Katainen on valheisiin perustuvan politiikkansa kansalaisarvostelulle lanseerannut osuvan nimen: ”ilmapiirin kiristyminen”. Niinpä.

Demareita alkaa käydä jo sääliksi, sillä heille ei näytä onnistuvan mikään. Kuka olisi uskonut kaksi vuotta sitten, että demareiden presidenttiehdokkaan kannatus on neljä prosenttia? Äänestäjänsä karkottanut, aatteensa hukannut ja periaatteensa myynyt puolue on vajoamassa pohjamutiin ja historian hämäriin. Kehitystä vauhdittaa vielä PS:n käynnistämä AY-liikkeen vyörytys, jonka jälkeen entisen valtiohoitajapuolueen museo voidaankin perustaa Tampereelle – Lenin-museon yhdessä nurkassa on tilaa.

Keskustan tilanne on puolestaan koominen. Sekin onnistui tuhoamaan itsensä Vanhasen ja Kiviniemen johdolla muutamassa vuodessa. Juuri nyt on meneillään maaseudun harmaantuvien keskustavoimien viimeinen ponnistus ennen hautaa – Paavo Väyrysen presidentinvaalikampanja on kääntänyt puolueen hienoiseen nousuun. Tilanne on todella absurdi: Väyrynen niittää kannatusta EU-kriittisyydellään samalla kun puoleen johto rypee eurokommunismissa. Syksyn 2012 kuntavaalit tulevat olemaan Keskustan kuolinisku.

Perussuomalaisten tilanne on sekin koominen, koska sillä menee liian hyvin. Sen kannatuksen kasvulle ei näy rajoja, sillä tilaa on kaikkien muiden puolueiden äänestäjäkunnassa. Maalaisjärjelle on aina kysyntää, eikä poliittisen tilanteen epävarmuus voisi enää enempää asiaa auttaa. Pullonkaulan muodostaa tällä hetkellä puoluekoneiston heikkous, mutta sitäkin ollaan hyvää vauhtia korjaamassa.

Kokoomus on tällä hetkellä valtansa aallonharjalla, mutta kuohu on laantumassa. Puoluehan on onnistunut karkottamaan entisen kannattajakuntansa eli yrittäjät, johtavat toimihenkilöt ja Suomen itsenäisyyttä arvostavat yhä laajemmin joukoin. Tilalle on virrannut kuitenkin erilaista eurokommunismiin uskovaa luuseriporukkaa, joka työskentelee lähinnä julkisella sektorilla ja jotka kuvittelevat olevansa suuriakin johtajia. Kokoomuksen ydintä tullee ajettava kuntauudistus samoin kuin Suomen itsenäisyydestä luopuminen repimään mielenkiintoisella tavalla. Lopputulokset jäävät nähtäväksi. Ilmiönä Kokoomus muistuttaa koirien käyttäytymistä. Koiran oksennushan on jollekin toiselle koiralle mitä suurinta herkkua. Tyhmät koirat alkavat ikävä kyllä käydä vähiin ja jäljelle jääneetkin tappelevat jo keskenään.

Jos lähitulevaisuudesta pitäisi joitain ennustuksia tehdä, niin ne ovat seuraavat:

• Väyrynen menee eliitin suureksi harmiksi presidentinvaalien toiselle kierrokselle.
• Suomen EVM-päätös ja Suomen tosiasiallinen itsenäisyydestä luopuminen hoidetaan mitä suurimman mediahiljaisuuden ja mitä kuvottavimman perustuslain vääntelyn sävyttämänä. Tästä tapahtumaketjusta tulevat vielä historioitsijat kirjoittamaan paljon. 
• Istuva hallitus hajoaa kunnallisvaalien jälkeen.
• Euroalue joko hajoaa tai jo alkanut setelirahoitus ajaa pankkisektorin vapauttaessa likvidinsä kiertoon euroalueen historialliseen inflaatioon.
• Eurokommunistien toimien seurauksena euroalueella aiheutuvat laajat levottomuudet ovat kohtuullisen todennäköisiä.
• Asioita ennakoivien sijoittajien onnenpäivät jatkuvat edelleen.

Irti leikatut kädet

Olen ollut sitä mieltä, että islamilainen, pedofiilinen, rasistinen ja fasistinen kulttuuri edustaa oksettavinta ilmiötä, mitä maa päällään kantaa.

Ajat ja mielipiteet muuttuvat. Kataisen ja Urpilaisen saatua takuvatkutusneuvottelunsa Kreikka-lainoille finaaliin, alan kallistua sille kannalle, että siitä olisi sittenkin Suomessa jotain opittavaa.

Iranin uskonnollinen johtaja Ali Khamenei ehdottaa kovia rangaistuksia maan suurimmaksi talouspetokseksi luonnehditussa tapauksessa. Ajatollah Ali Khamenei sanoi maanantaina, että korruptoituneilta poliitikoilta on leikattava kädet irti. Tapauksessa syytettyjä epäillään papereiden väärentämisestä. Väärennöksillä he saivat noin kahden miljardin euron arvosta lainaa muun muassa valtio-omisteisten yritysten ostamiseen. Väärinkäytösten yksityiskohdat alkoivat valjeta aiemmin syyskuussa.

Ehdottaisin tylsäksi viilattua Fiskarsin vesuria.

Kolmen suuren hallitus

Ennakoin hieman tulevia Pravdan pääkirjoituksia ja tein malliksi yhden. Veikkaisin asian nouseva kovasti lehden toimesta esiin, kun seuraavia mielipidetiedusteluiden tuloksia julkistetaan.

Huhtikuussa pidättävien vaalien tulosta koskevat mielipidetiedustelut antavat aiheen huolestua Suomen demokratian tilasta.

Jokainen, joka on joskus vaivautunut seuraamaan moderoimatonta – siis ilman ennakkovalvontaa käytävää – äänestystä, tietää, että vaalikopissa mitä alhaisimmat vaistot voivat ottaa vallan. Valinnanvapauden nimissä äänestetään vaikka minkälaista törkyä. Helposti unohtuu, että äänestämiseen kuuluu myös vastuu omista teoistaan.

Äänestystuloksiin suhteudutaan Suomessa aivan liian vakavasti, sillä eihän koskaan voi tietää, onko äänestäjä aidosti tarkoittanut antamansa äänen seurauksia elävässä elämässä. Äänestyskäyttäytymisen ohjaamiseen demokraattiseen suuntaan ei ole helppo löytää toimivaa ratkaisua. Tiukka linja on silti paras.

Kolmen suuren puolueen vakiintuneen vallankäytön loppumisella uhkailuun on otettava täydellinen nollatoleranssi. Tällainen uhkailu on halveksittavaa käytöstä, oli kohteena mikä kolmesta suuresta puolueesta hyvänsä.

Ihmiset tuntuvat kuvittelevan, että äänestämällä voitaisiin vaikuttaa, ikään kuin se olisi jokin todellinen vaikutuskeino. Luulo on väärä. Väärin äänestäminen on väärin äänestämistä ja siitä voi joutua edesvastuuseen. Siksi kannattaisi harkita vielä kerran ennen kuin kirjoittaa numeroita äänestyslappuun.

Asian toi voimakkaasti esille entinen pääministeri Vanhanen, joka painotti äänestämisellä vaikuttamisen illuusiota. Myös oikeusministeri Brax on toiminut ryhdikkäästi asiassa ja on kehittänyt ministeriön kanssa sähköistä äänestystä, jonka avulla vaalien sekä ennakko- että jälkikäteen tapahtuva valvonta voidaan teknisesti hoitaa.

Poliitikon työ on mitä suurimmassa määrin julkista ja julkisen valvonnan alaista. Siksi poliitikko joutuu sietämään kovaakin kritiikkiä, sekä julkisesti että yksityisesti, mutta rajansa on kaikella. Väärin äänestämistä ei tarvitse sietää.

Siksi tarvitsemme huhtikuun vaalien jälkeen tuloksesta riippumatta kolmen suuren vakiintuneen puolueen, eli SDP:n, Kokoomuksen ja Keskustan hallituksen.

Vuoden hauskin uutispäivä 12.10.2010

Takana (siis 12.10.2010) on varmaan yksi lähimenneisyyden hauskimmista uutispäivistä.

Aloitetaan farssilla nimeltä Matti Vanhanen. Perustuslakivaliokunta päätti sitten aloittaa esitutkinnan hänen toimistaan pääministerinä. Siis tutkinnan, joka ei tule mihinkään lopulta johtamaan. Esitutkintaa vastustivat raivokkaasti valiokunnan keskustalaiset jäsenet, etunenässä entinen ministeri Hannes Manninen. Koomisinta asiassa on se, että virallista valtakunnanvalehtelijaa puolustaa kaveri, joka on jäävi lausumaan asiasta yhtään mitään. Hannes Manninen on nimittäin RAY:n hallituksen puheenjohtaja. Esitutkinta taas kohdistuu nimenomaan Vanhasen kytköksiin RAY:n rahojen myöntämisestä hänen itsensä vaalikampanjaan.

Kaiken huipuksi tämä Manninen vielä perustelee asiaa sillä, että Vanhanen vasta nyt voikin valehdella, koska itseään koskevassa esitutkinnassa ei tarvitse puhua totta.

Ok.

Ei kai tässä kannata kuin onnitella ehdottomasti vuoden rekrytoinnin tehnyttä Perheyritysten liittoa. Onnea!
_____

Toinen koominen uutinen liittyy Kokoomukseen ja Jyrki Kataiseen, joka oli päässyt karkuun mainostoimisto Bobin toimiston pinnasängystä ja ampui itseään päähän pari päivää sitten Savon Sanomien kolumnissa.

Katainen:

Suomi tarvitsee tulevaisuudessa yhä enemmän maahanmuuttoa. Se tarkoittaa monikulttuurisempaa Suomea. Se on erittäin myönteinen asia… Väestömme vanhenee nopeasti ja tarvitsemme uusia tekijöitä tulevina vuosikymmeninä… Myönteinen suhtautuminen ei saa olla sinisilmäisyyttä.

Uutisissa vastaavasti koskien oleskeluluvan hakijoita tammi-elokuussa 2010:

Somalialaisten oleskelulupahakemukset +100 %… Lähes kolmestatuhannesta hakemuksesta yhdessä perusteena oli työnhaku… Tammi–elokuussa neljä viidestä oleskeluluvan hakijasta sai myönteisen päätöksen.

Olisikohan siis kannattanut välttää sinisilmäisyyttä?

Laitetaan vielä lopuksi nimilista niistä istuvista vielä selkärankaa omaavista ja Suomen etuja ajattelevista Kokoomuksen kansanedustajista, jotka äänestivät vastaan nykyisen ihmisvyöryn mahdollistavan ulkomaalaislain käsittelyssä:

1. …
2. …

_____

Kolmas hupainen uutinen oli eduskunnassa käyty välikysymyskeskustelu koskien paskalakia. Hallituspuolueiden paniikki alkaa päästä nimittäin jo täysin käsistä. Jopa lakia vastuuministeriönä ajavan Keskustan rivit rakoilevat ja äänestäjiään koko ajan menettävä Kokoomus kritisoi lakia avoimesti.

SDP ei taas tajua meneillään olevasta murroksesta tai mistään muustakaan yhtään mitään.

_____

Neljäs epäuskoisen naurun kirvoittanut tapahtuma oli futiksen EM-karsintamatsi Suomi-Unkari. Historia toisti itseään – tappio pelin viimeisellä sekunnilla. Ei tälle voi enää kuin nauraa. Seuraavassa kotiottelussa marraskuussa vierasjoukkuetta San Marinoa odottaa pakkanen, huurteen peittämä autio stadion ja futista seuraavien fanien odotus EM-karsinnoista kisoihin 2016.

Kyllä se siitä.

Mitä tälle voisi tehdä?

Valtavan mellakan organisointi niin, että Suomi suljettaisiin kansainvälisestä jalkapallosta viideksi vuodeksi?

Raiskaukset Suomessa 2010-2018

Erilaisia seksirikoksia tapahtuu Ruotsissa noin 16000 kappaletta vuodessa ja määrä on jyrkässä kasvussa. Suomessa vastaava määrä on noin kolme tuhatta ja määrä on kymmenessä vuodessa kolminkertaistunut.

Koska meidän tulee ottaa oppia muiden maiden tekemistä virheistä, Ruotsin esimerkki todistaa meille erittäin suurella varmuudella, että raiskausten määrä tulee nousemaan Suomessa alle kymmenessä vuodessa 9 000-10 000  välille. Vuosittainen kasvu tulee olemaan noin 15 %.

Kyse on tietoisesti valitusta poliittisesta linjasta. Suurimpien syyllisten nimeäminen tulevaan kehitykseen on helppoa.

Astrid Thors, Tuija Brax, Ritva Viljanen, Sirkku Päivärinne, Henna Virkkunen, Anne Holmlund, Anni Sinnemäki, Arja Alho, Matti Vanhanen, Jyrki Katainen, Ville Niinistö…

Moraalifilosofinen saivartelu syyllisyydestä on täysin hyödytöntä, koska teoriassa heillä on harjoittamalleen politiikalle kansalaisten enemmistön tuki. Politiikan seurauksena raiskattavat naiset vastaavat pienen kaupungin väkimäärää. Yhteensä tämä tarkoittaa siis 25 000 raiskattua tyttöä ja naista lisää alle kymmenessä vuodessa, eli aika tarkkaan kaksi täyttä Hartwall Areenaa. Eniten tiedossa olevassa kehityksessä hämmästyttää kaksi asiaa.

Ensinnäkin asiasta ei puhuta. Mikään naisasia- tai ihmisoikeusjärjestö, poliitikko, toimittaja tai kukaan muukaan ei ota asiaan kantaa. Edes Ruotsin järkyttävistä tilastoista ei taida olla yhtään artikkelia Suomen valtamedioissa. On helppo päätellä, että asiasta halutaan yksinkertaisesti vaieta.

Toinen ihmetystä herättävä asia on viranomaisten, myös arvostamani poliisien, vähättelevä suhtautuminen tutkimuksissa trendinomaisesti kasvavaan turvattomuuden tunteeseen. Tutkija Hille Koskela:

’Rikollisuus ei ole viime vuosikymmenenä oleellisesti pahentunut. ’

Tutkijan mielestä siis kymmenessä vuodessa kolminkertaistunut raiskausmäärä ja kaksinkertaistunut katuväkivalta ei ole oleellista eikä kehityksen pitäisi missään tapauksessa huolestuttaa suomalaisia. Pitäisiköhän  Hillen keskittyä ensimmäiseksi tutkimaan luetun ymmärtämistään? Tai vaihtoehtoisesti päänsä?

Annetaan puheenvuoro lopuksi Pravdan toimituspäällikkö Reetta Rätylle, joka ottaa kantaa tulevaan (myös niiden 25000 raiskatun naisen puolesta):

’On kysyttävä: miten Suomi muuttuu, kun esimerkiksi viidennes väestöstä on taustaltaan muita kuin suomalaisia. Ihan kivutta se ei tapahdu.’

Kerrankin Reetta on oikeassa. Eihän se ihan kivutta tapahdu.

Iisakki Kiemunki, SPD, Suomea tuhoamassa

Hallituksen avainministerien lisäksi Suomessa on lukuisa joukko paikallispoliitikkoja, jotka ovat sitoutuneet Suomi Afrikaksi –hankkeeseen. On aika nostaa netin ikuiseen muistiin joitakin näitä paikallisia toimijoita, jotka ovat yhtenä tärkeänä rattaana maan tuhoamisessa.

Toimikoon nämä merkinnät vaikkapa jonkinlaisena muistikirjana syyllisistä. Ajat muuttuvat ja totuus valkenee vielä karulla tavalla, jolloin on hyvä pitää muistissa heidät, jotka asioihin ovat vaikuttaneet.

Hämeenlinnan Ronnin laitosalueelle perustettava vastaanottokeskus on herättänyt paikallisissa asukkaissa laajamittaista vastustusta, mutta Hämeenlinnan valtuusto ei asukkaidensa ääntä halunnut kuunnella. Avainhenkilönä hankkeessa on toiminut Iisakki Kiemunki, SDP, Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Hän on hallintotieteiden maisteri, eikä hän tiettävästi ole päivääkään tehnyt mitään tuottavaa työtä.

Iisakin mielestä vastaanottokeskuksen perustamista puoltavat seuraavat vedenpitävät argumentit:

• Vastaanottokeskuksen vastustajat ovat tupauunoja.
• Mitään kustannuksia Hämeenlinnalle ei keskuksesta aiheudu vaan päinvastoin tuloja.
• Valtion tuki on ikuista.
• Kritisoijat sotkevat käsitteitä ja haluavat tietää ketkä kannattivat vastuustossa vastaanottokeskusta ja ketkä sitä vastustivat. 
• Suomi Afrikaksi –hanketta kritisoivat ihmiset ovat fasisteja, rasisteja, vihaa kuolaavia kaljupäisiä pölhöjä, barbaareja, jotka ovat jättäneet ammattikoulun kesken, juovat kiljua, käyttävät piriä ja joista harva on koskaan tavannut ulkomaalaista ihmistä.
• Em. ihmiset tulevat hyökkäilemään vastaanottokeskusta vastaan väkivaltaisin keinoin.
• Vastaanottokeskus ei tule aiheuttamaan mitään järjestyshäiriöitä.

Argumentit on käänetty suomen kielelle Iisakin ajatuksista suorin lainauksin hänen omasta blogistaan:

Kaupunginhallitus teki tänään yksituumaisen ratkaisun, joka ei takuulla kulmakunnan ”tupauunoja” miellytä. Äänestystulosta ja kaupunginhallituksen päättäjien nimiä huudetaan esiin. Hoh-hoijaa.

Ihan hyvä, että ei tullut mitään äänestystulosta, vaan kanta oli erittäin yksimielinen. Luulenpa, että meillä on valtuustossakin sen verran humaaneja järki-ihmisiä, että montaa vastustajaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukselle ei löydy. Varsinkaan, kun hankkeesta ei ole taloudellista rasitetta kaupungille, vaan päinvastoin. Toisin kuin palstoilla toitotetaan, valtion tuki ei keskukselle tai sen asukeille lopu muutaman vuoden päästä.

Toitottajat kun iloisesti sekoittavat faktoja, turvapaikanhakijoita ja kiintiöpakolaisia keskenään…

Onneksi fasismi ja fanaattisuus aiheuttaa yhä myös vastareaktioita. Jossain vaiheessa tupauunojen touhu kääntyy vielä itseään vastaan – viimeistään siinä vaiheessa, kun ensimmäiset väkivallanteot alkavat. Hmmm, ehkä tuo ”vihaa kuolaavat pöhlöt” on sittenkin vähän turhan voimakas klielikuva. Ihan tavallisia suomalaisia perusäijiähän siellä kiihkoilee.

Harva tuskin koskaan edes tavannut maahanmuuttajaa paitsi kebab-kioskin luukulla – pakolaisesta puhumattakaan. Monellako ylipäätään on ollut vaikeuksia Hämeenlinnassa pakolaisten tai maahanmuuttajien takia?

Päinvastoin, ainakin meikäläisellä henkilökohtaisesti on riittänyt aivan tarpeeksi kaikkea kakkaa näiden kaljupäisten, amiksen keskenjättäneiden isänmaan toivojen kanssa, jotka karkailevat kilju- ja piripäissään satunnaisten ohikulkijoiden päälle. Prkl.

Vastaanottokeskuksen ympärillä ei tule todennäköisesti kantaväestö olemaan vaarassa, vaan turvapaikanhakijat erinäisten barbaarien hyökkäyksiltä (vaikka Urjalasta asti).

Tero Strand (SDP) ja tilastotieteen ihmeet

Nämä tulevat kunnallisvaalit ovat ylivoimaisesti hauskin äänestystapahtuma koskaan. Useat ehdokkaat käyttävät äänestäjien vakuuttamiseksi Usarin mainiota vaaliblogipalvelua. Blogissa on vain se erittäin ikävä piirre, että ennemmin tai myöhemmin kirjoittajan henkinen kyvykkyys tulee esiin.

Tero Strand, SDP, Kirkkonummi, esittelee itsensä Usarin vaaliblogissaan näin:

’Olen 45-vuotias aikuiskouluttaja. Elämänarvoiltani olen humanisti ja realisti. Olisikohan siinä ristiriitaa…:) Perheeseeni kuuluu ihana vaimo, tammikuussa syntyvä lapsi ja kaksi mainiota Gorgia (koiraa). Lähimpänä sydäntäni on järjen käyttö ja rehellisyys. Kuntapalveluissa terveydenhuolto ja sivistys. Näiden parantamiseksi Kirkkonummella lupaan tehdä kaikkeni. Lupaan myös jatkuvasti kertoa missä onnistuin ja missä epäonnistuin.’

Teron aktiivinen keskustelija ja otti terävästi kantaa Teemu Lahtisen lakoniseen kirjoitukseen, jossa todettiin maahanmuuttajien tekevän 70 % Espoon raiskauksista. Teron kommentoi asiaa terävästi ja analyyttisesti:

’Maahanmuuttajien prosentti väestöstä on pieni, jolloin heidän mahdollinen rötöstelyprosentti on korkea. Alkuperäisten suomalaisten määrä on suuri jolloin prosentti on matala. Lukumääräisesti voi olla että suomalaiset tekevät enemmän raiskauksia tai muuta väkivallantekoja. Prosenttitilastot ajavat tosiasioita harhaan, jos niiden takana olevia lukuja ei avata.’

Ällistyneiden vastausten perään Tero täydentää lausuntoaan:

’No antaa tosiasioiden olla, jos ei ymmärrystä riitä. Olenpa huomannut perustyyppien juuri harrastavan tällaista kietsomista. Objektiivisuus puuttu täysin. Edellinen kommenttini liittyi puhtaasti tilasto-osaamiseen. En voi mitään, jois et sitä hallitse. Lopetan tämän juupas – eipäs keskustelun tähän. Joidenkin näkemykset ovat ahtaampia kuin toisten…’

Tämän tasoinen on siis SDP:n ehdokkaan tilastotieteen osaaminen ja yleissivistys, sanattomaksi kyllä vetää. Tero toimii muuten ammatikseen Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n opettajana. Mahtaa opetuksen taso ja järjen käyttö siinä laitoksessa huimata tyhmemmän päätä.

Ai niin Tero, Gorgia koirarotuna ei ole olemassa. Koirasi rotu on corgi.