Toimittajat Suomessa – Top 5

Politiikasta ja taloudesta juttuja eri medioihin tekevien toimittajien joukko Suomessa on hämmästyttävän homogeenista. Sen ammattitaidottomampaa, kyvyttömämpää ja enemmän alkoholisoitunutta ammattiryhmää tuskin toista Suomesta löytyy. Täysin vastoin omaa perustehtäväänsä, eli vallan vahtikoirina toimimista, heistä on tullut eliitin ja vallankäyttäjien suihinottajia, jotka silmät kosteina odottavat pöydältä tippuvia murusia. Säälittävää.

Onneksi poikkeuksiakin löytyy.

• Eve Mantu tekee radiolle hienoja, kiihkottomia ja inhimillisiä juttuja, joissa on yleensä aina takana jokin idea. Kantavan ajatuksen saaminen jutun pohjaksi on Suomessa niin harvinainen kyky, ettei sitä voi kuin poikkeuksena ihaillen panna merkille.
• Tuomas Enbuske on ainoa poliittinen toimittaja Suomessa, jolla on munaa. Asiaa ei kannata sen tarkemmin perustella ja lisäpisteitä Tuomas saa ehdottoman viehättävästä vaimostaan.
• Ilkka Malmberg on legenda jo eläessään. Luen yleensä hänen artikkelinsa omassa rauhassa ja keskittyen, koska ne tuottavat lukijalleen vilpitöntä nautintoa. Kiitos Ilkka. On ihme, että Pravda on hänen saanut rekrytoitua joukkoonsa. Kyse täytyy olla erehdyksestä, koska niin paljon Ilkan artikkelit poikkeavat edukseen lehden yleisestä linjasta.
• Jan Hurri, Pekka Seppänen sekä Talouselämän toimitus yleensä ansaitsevat maininnan tässä lyhyessä listassa. Hurri on ilmeisesti ainoa suomalainen taloustoimittaja, joka ymmärtää edes jotakin yhteen- ja vähennyslaskusta tai taloudesta yleensä. Hänen ylivoimainen taitonsa on pelkistää vaikeitakin asioita luettavaan muotoon – nostan virtuaalista hattuani.

_____

Vaikka urheilutoimittajat eivät aiheen piiriin kuulukaan, täytyy aiheesta antaa pari erityismainintaa. Arto Terosen ja Jouko Vuolteen työstämä Kiveen hakatut -sarja nousee nimittäin koko suomalaisen radiohistorian kirkkaimpien tähtien joukkoon.

Toinen maininta menee Matti Hagmanille, jonka kauheassa jurrissa analysoimat HIFK:n vierasmatsit MetroFM:n kanavalla ovat klassikoita viikosta toiseen. Suosittelen suurella lämmöllä.

Advertisement

Olli Kivinen ja sodan julistaminen Yhdysvalloille

Yli suomalaisen median on pyyhkinyt parina viime päivänä aivan mykistävä paskamyrsky. Sanoma on ollut yksinkertainen ja siinä on ollut neljä pääosaa. Suomalaiset ovat rasisteja, maata uhkaa työvoimapula, PS ja Halla-aho ovat impivaaralaisia rasistisia kyitä ja Välimereen täytyy kaataa lisää rahaa.

Kampanjaan on osallistunut pääkirjoituksillaan, muilla kärkijutuillaan ja parhaalla media-ajallaan ainakin Yle, KSML, TS, ESS, KS, Demari, Kaleva, SS, SSS ja Pravda. Näitä menneisyyteen epätoivoisesti takertuvia, eurososialismin rikkoutuneita palasia epätoivoisesti kokoon kyhääviä, tunkkaisia ja kaikuja kadonneesta ajasta toistavia horinoita on julkaistu aivan selvästi koordinoidusti. Onkohan PS:n kannatus noussut jossain julkaisemattomassa mielipidetiedustelussa jo yli 30 %:n rajan? Vai onko tarkoitus vain kääntää huomio faktisesti Suomen itsenäisyyden lakkauttavasta perustuslakiäänestyksestä?

Koska Pravdaa kai nyt voi ainakin nimellisesti pitää painettujen sanomalehtien lipunkantajana, voinee entisen Pravdan päätoimittaja Olli Kivisen kolumnista mainita siitä löytyvät pääargumentit. Suomen tulee siis Ollin mielestä maksaa miljarditolkulla rahaa saksalaisille ja ranskalaisille pankeille, koska:

• Maksamatta jättäminen olisi sama asia kuin sodan julistaminen Yhdysvalloille.
• Ilman rahan lahjoittamista Suomi olisi höyhenpursi (lisää tähän kömpelöin mahdollinen kielikuva, minkä keksit) aalloilla.

Vaikka Ollin argumenttipohjaa voisi pilkata mitä herkullisimmin sanakääntein, jätetään se nyt väliin. Säälistä.

_____

Seniiliä dementiaa sairastavien ihmisten aivoista on löytynyt vastaavia muutoksia kuin Alzheimerin tautia sairastavilta eli kyseessä on siis aivokudoksen rappeutumissairaus. Seniilille ihmiselle on tyypillistä lähimuistin ja todellisuuden katoaminen. Sen sijaan menneisyydessä tapahtuneita asioita hän saattaa muistaa hyvinkin tarkasti.

_____

Kyy on huonosta maineestaan huolimatta mitä sympaattisin eläin. Sen puremaa pelätään, mutta terveelle aikuiselle se ei aiheuta juuri ampiaisenpistoa vakavampaa reaktiota. Pihapiirissä kyy on tietysti epämiellyttävä vieras, mutta sen voi häätää kauemmaksi helposti kotikonstein – siihen riittää paikalle siirrettävä kekomuurahaispesä. Harva muuten tietää, että nimensä kyy on ilmeisesti saanut lehmästä. Raidallisesti värittyneitä lehmiä kun aikoinaan kutsuttiin kyytöiksi. Kielen kehittyessä sana merkitys on taas vakiintunut tarkoittamaan suomenkarjaa.

Espanja – seuraava ruumis?

EU:n talouskriisin yksi leimaava piirre on ollut sen uutisoinnin sekavuus. Epämääräisyys, ilmeisen tarkoituksenmukainen salailu ja valheet ovat leimanneet etenkin suomalaista talousmediaa, jonka taso on suoraan sieltä, missä lukee exit only.

Yritän lyhyesti paikata asiaa tekemällä suppean kriisianalyysin Espanjasta, joka on toinen ehdokas Italian ohella seuraavaksi EU:n tukieurojen kerjääjäksi.

Espanjan talouskriisi on Espanjan valtiotalouden surkeudesta huolimatta pankkikriisi – aivan samoin kuin Irlannissa. Kopio kelteiltä on myös pankkikriisin syy eli täysin käsistä karannut rakennuskupla. Luotettavin arvio Espanjassa pankkien taseissa olevista myymättömistä asunnoista on 2,3 miljoonaa kämppää. Hurja määrä ja esitänkin Espanjan talouskuplan sen kautta. Käytän apuna yhtä maailman suurinta ja kustannustehokkaista pankkia Santanderia.

Vertailu kyseiseen pankkiin on epäreilu, koska se toimii vain esimerkkinä ja on mitä todennäköisintä, että skenaariolaskelmat eivät sitä kosketa, toisin kuin muuta osaa Espanjan pankkisektorista.

Santanderin avainluvut ovat seuraavat:

• Taseen loppusumma on 1 200 miljardia euroa.
• Markkinaosuus Espanjassa on 15 %.
• Pankin omat varat muodostavat 9,7 % taseen loppusummasta. (Suomessa pankkien vakavaraisuus on 14,5 %).

Espanjan aavekaupunkeihin rakennettujen uusien asuntojen markkina-arvoa on tällä hetkellä mahdotonta määrittää, koska markkinoita ei käytännössä ole. Myöskään siitä ei ole tarkkaa informaatiota, millä arvolla kyseiset asunnot pankkien taseissa ovat.

Riskianalyysin voi kuitenkin tehdä arvioimalla myymättömän asuntokannan mahdollisesti pankkien taseissa piilevän arvonalentumisriskin. Käytin arvoja 60 000 – 200 000 euron välillä kuvaamaan yksittäisen asunnon muodostamaa hintakuplaa. Maalaisjärjellä käyttämäni muuttujat ovat siis hyvin varovaisia.

Pankkien taseissa oleva olematon arvo on siis 140 – 460 miljardin välillä. Kun analyysin alinta arvoa suhteuttaa markkinaosuuden kautta Espanjan pankeista ylivoimaisesti vahvimman, eli Santanderin, taseen omaan pääomaan, putoaa se 7,9 %:iin. Luku on siis jo näillä yltiövarovaisilla oletuksilla alle lakisääteisen 8 %:n vakavaraisuusrajan. Vastaavasti haarukan ylärajaa käyttäen Santanderin vakavaraisuus tippuu jo neljään prosenttiin eli pankki olisi mätänevä ruumis.

Tilanteen pelastamiseksi jostain tulisi löytää 2,3 miljoonaa ostajaa koko ajan rapistuville espanjalaisille betonikorsuille. Jokainen voi miettiä, miten todennäköistä tämä on.

Auttaisikohan, jos leikittäisiin vastuullisia haukkatarhan kukkoja ja otettaisiin tukeva niskalenkki markkinavoimista?

Toimittajien ammattitaidottomuudesta, osa II

Myönnän, että on sanojen ja suomen kauniin kielen päälle oksentamista kommentoida millään tavalla toimittajien koomisuuteen yltävää tuskaa vaalituloksen johdosta. Annettakoon se minulle anteeksi.

Toimittajien täydellistä kapseloitumista ulos vallitsevasta todellisuudesta edustaa erittäin hyvin myös Pravdan päätoimitus. Voiko enempää kujalla enää olla?

Juha Akkanen -niminen kaveri analysoi meneillään olevan vallankumouksen johtavan mustavalkotelevisioiden aikaan. Juha on ilmeisesti lukenut veispuukkia ja kuvittelee olevansa ajan hermolla. Tällä menneisyyteen unohtuneella toimittajakunnalla ei ole pienintäkään käsitystä modernista sissimarkkinoinnista, uudesta kansainvälisestä verkostoitumisesta ja tavasta tehdä poliittista vaikuttamista. Juha hei – väritelevisiosta tulevien Ylen uutisia seuraavien ja lasitalossa kyyristelevien kuihtuvaa sanomalehteä väsäävien vasemmistolaisten aika on mennyt ohi jo kauan sitten.

Kuvaava esimerkki tästä täydellisestä ammattitaidottomuudesta on myös vaikkapa tämä artikkeli. Anssi Koskinen ihmettelee suureen ääneen, että kuka on Teuvo Hakkarainen. Anssin mielestä Teuvon olennainen ominaisuus on hänen etunimensä lisäksi se, ettei Teuvo ole käynyt kuin peruskoulun. Jos tämä toimittajan töitä tekevä tyyppi tuntisi maakuntaansa, hän ehkä olisi voinut tietää, että peruskoulun käynyt mies on luonut melkein tyhjästä yhden maailman moderneimmista sahayrityksistä ja työllistää satoja ihmisiä tuotantolaitoksella, puunkorjuussa ja metsänomistajina.

Mutta eihän se Anssia kiinnosta, sehän on oikeaa elämää. Ja sitä paitsi ei Teuvo ole opiskellut tiedotusoppia Tampereella eikä ole haikaillut Neuvostoliiton aikoja tiedotusopiskelijoiden ainejärjestö Vostokin jäsenenä.

Onkohan se Teuvo edes veispuukissa?

Hyvää pääsiäistä ja muistakaa polttaa noidat roviolla. Itse ajattelin hiipiä monen vuoden jälkeen metson soitimelle.

Sanoma-konserni / Pravda nurin!

Sanoma-konserni eli Pravda hallitsee nykyistä mediaa. Eiköhän olisi aika laittaa eliitille hieman kiviä rattaisiin? Peru jokainen boldatuista tuotteista – siis jokainen. Jos tilaat mitään Sanoma-konsernin tuotetta tuet samalla nykyhallitusta. Helppoa, yksinkertaista ja kivutonta. Eiköhän kusta Sanomaa silmään hieman samalla tavalla kuin he ovat meitä kusettaneet.

Nyt on takaisinmaksun aika.

”Lehtivalikoimamme tavoittaa lähes neljä viidesosaa suomalaisista naisista. Laajalevikkisistä naistenlehdistä tarkoin kohdennettuihin erikois- ja lifestyle-lehtiin ulottuva lehtipaletti tarjoaa tietoa, hyötyä, elämyksiä ja viihdettä kaikille ikäluokille ja eri elämänvaiheisiin. Tunnetuimpia julkaisuja ovat Suomen suurin yleisaikakauslehti ET-lehti, Suomen suurin naistenlehti Kodin Kuvalehti, Suomen suurin naisten viikkolehti Me Naiset ja Suomen johtava terveyslehti Hyvä Terveys. Kansainvälisen tason Gloriasta on kasvanut kokonainen lehtiperhe, joka on maan tärkeimpiä merkkitavaramainonnan medioita.  Sanoma Magazines Finlandin lehdet tavoittavat myös suomalaiset miehet. Tekniikkalehtiemme valikoima keskittyy tietotekniikkaan, viihde-elektroniikkaan, autoihin ja rakentamiseen tarjoten luettavaa niin harrastajille kuin ammattilaisillekin. Suurimpia julkaisuja ovat maan suurin uuden tekniikan lehti MikroBitti, autolehti GTi-Magazine ja tietotekniikan edelläkävijöille suunnattu Tietokone. Lasten ja nuorten julkaisuissa Sanoma Magazines Finlandilla on vahva markkinajohtajuus. Pääosin Disney-hahmoihin perustuvaan tuotevalikoimaan kuuluu sarjakuvalehtiä ja -albumeja, kirjoja ja kirjakerhoja. Aku Ankka on Suomen suurin viikkolehti, jolla on yli miljoona lukijaa. Aku Ankan Taskukirjoja myydään vuosittain yli miljoona kappaletta ja kolmella kirjakerhollamme on jäseniä yhteensä noin 90 000. Julkaisuohjelma seuraa tarkasti nuorisotrendejä; yksi uusimmista menestystuotteista on Disneyn Hannah Montana. Tunnetut lehtibrändimme ovat entistä näkyvämmin läsnä myös verkossa. Digitaalinen liiketoimintamme perustuu verkkopalveluihin, jotka tarjoavat lukijoille todellista lisäarvoa ja elämyksiä sekä mainostajille tarkasti kohdennettuja ja mitattavia kontakteja. Panostamme myös verkkokauppaan. Suosituimpia sivustojamme ovat vauva.fi, mbnet.fi ja tietokone.fi.Yritysjulkaisuja teemme lukuisille kotimaassa ja kansainvälisesti toimiville eturivin suomalaisyrityksille. Tällä hetkellä tuotamme yli 30 yrityslehteä 16 kielellä. Asiakaslehtien lisäksi tuotevalikoimaan kuuluvat henkilöstölehdet, vuosikertomukset ja muut yritysviestinnän ratkaisut.

Helppoa – tapetaan ne. Jos joku maksaa em. läpysköistä jotain, niin pyydän lopettamaan maksamisen. Kiitos.

Katsotaan sitten uudelleen journalismin taso. Nyt se on nähty.

Toimnittajien ammattitaidosta osa II – alttari Ruukinmatruunalle

En voi muuta kuin kumartaa syvään Ruukinmatruunan tuotannolle.

Aivan uskomaton muija (?), joka vetää vaikkapa Japanin maanjäristyksen aiheuttaman atomivoimalan vauroiden taustat aivan uuteen valoon.

En voi kuin ihmetellä, miksi tuon tason analyysiä voi lukea mistään valtamediasta? No – ehkä joskus koittaa sekin päivä, kun edes hiuksenhienon kapea säde järjen valosta saavuttaa vaikkapa Hesarin. Pravdan uutisointi Japanin maanjäristyksestä ja sen seurauksista ovat olleet aivan sitä itseään.

Ei osaamista, ei yleistietoa, väärän paniikin lietsontaa ja täydellistä kädettömyyttä ymmärtää mitä on tapahtumassa. Jos haluat taustaa tapahtumille, lue ensin Rautaneitsyen juttu.

Lupaan, että opit ja paljon. Itse ajattelin rakentaa hänelle järvestä kannetuista kivistä alttarin. Siihen hyllylle tulee sitten punahongasta veistetty enkeli.

Ja se enkeli osaakin lentää.

Ylen vaaliväittely 17.3 – tyhjentävä analyysi

Katselin erittäin tylsän ja väsyneen Ylen ensimmäisen vaalikeskustelun. Todella tuhlattua aikaa, jonka vaihtoehtona olisi ollut tehdä aivan mitä tahansa muuta ja valinta olisi ollut parempi. Tommi Läntisen musiikin kuuntelemista ei lasketa.

Jos tuon keskustelun perusteella pitäisi puolue valita, olisi tehtävä lähes mahdoton. Suurena syynä tähän äärimmäiseen latteuteen oli tietysti Jan Andersson, jonka elämäntehtävänä on puolustaa nykypolitbyroon valtaa. Tämä johti koko keskustelun rakenteen ja sisällön onttouteen. Vaaliväittelynä ohjelma oli ala-arvoisen huono.

Keskustelijoista Stefan Wallin ja Jyrki Katainen ovat hyviä esiintyjiä, mutta liian hyvin mediakoulutettuja. Teennäisyys paistaa heistä vaikka betoniseinän läpi.

Päivi Räsänen taas on terävä ja puhuu asiaa, hänen ongelmansa on taas karisman puute, hän on yksinkertaisesti näkymätön.

Anni Sinnemäki tuo taas mieleen sen mikä hän onkin: fanaattinen stalinistinuori, jonka habitus huutaa jo historiaan haudattua krapulantuoksuista vallankumousta.

Paavo Arhinmäki hakkasi taas sekä Annin että Jutan tässä keskustelussa 6-0 ja alan ymmärtää paremmin hänen nousunsa puoluejohtoon. Ikävä kyllä hänenkin aatteensa parasta ennen päivämäärä oli jo 1800-luvulla.

Mari Kiviniemi on jäänyt roolinsa vangiksi. Ei maatalouslomittajan olemusta voi vaihtaa valtiomieheksi, vaikka käyttäisi sataa personal stylistiä. Marin kannattaisi olla se lehmäntuoksuinen ja aito maalaistyttö, niin menisi paljon paremmin.

Jutta on taas Jutta. Puhetta tulee, mutta sisältö puuttuu. Pahinta on kuitenkin vääjäämätön myötähäpeän tunne silkan tyhmyyden vuoksi.

Timo Soini oli taas tylsyttänyt teränsä. Hallituspaikka siintää silmissä eikä siltoja haluta polttaa mihinkään suuntaan. Fyysisen olemuskin alkaa olla jo rasitteen rajoilla. Pointsit rehellisistä vastauksista sekä aborttiin että ydinvoimaan. Rehellisyyttä ei – outoa kyllä – voita mikään.

Mikä vaalit sitten ratkaisee? Se ei ole tämä väittely, ei todellakaan.

Se on seuraava kysymys, jota vaalikeskustelussa ei esitetty: haluatko moniongelmaisia ja sopeutumattomia erityisosaajia asumaan naapuriisi ja täyttämään asuinpaikkasi kadut, koulut, päiväkodit, uimahallit, jne niin, että oma ja lastesi elämänlaatu kärsii jokaisella tasolla jokainen päivä tästä ikuisuuteen?

Jos et halua, äänestä Persuja. Jos haluat, äänestä jotain muuta puoluetta.

Ei se sen vaikeampaa ole.

Toimittajien ammattitaidosta, osa I

Myönnän, että on epäreilua nauraa idiooteille.

En vain voi sille mitään, ei suomalaisille taloustoimittajille voi kuin nauraa paskaisen epäuskoisesti. Maikkarin taloustoimittaja Jussi Kärki ilmoitti puolitoista tuntia sitten, että Japanin BKT on 5,5 miljardia dollaria.

Virhe ei ole kuin tuhatkertainen. Jutulle voi nauraa vedet silmissä kunnes ymmärtää, että ihan perusasioiden osaamisen taso on samaa luokkaa kaikilla toimittajilla ja ikävä kyllä myös poliitikoilla. Maikkarin hemmo hakkaa numerosokeudessaan jo Suomen valtiovarainministerin legendaarisen Venäjän BKT-arvionkin.

Suomessa taloudesta kirjoittaa asiantuntevasti muutama bloginpitäjä ja siinä onkin kaikki. Ainoa lehti, jolla on edes alkeellista ammattitaitoa on Talouselämä. Kaikki muu informaatio täytyy hakea muualta. Säälittävää ja mitä se kertookaan suomalaisten toimittajien koulutuksesta ja ammattitaidon tasosta.

Nolla mikä nolla.

Impivaaralainen metsäapina – lajimääritys

Paskamyrsky vääriä mielipiteitä erilaisissa vaaligallupeissa kannattavia ihmisiä vastaan kiihtyy. Meno alkaa olla jo täysin päätöntä. 

Ehkä toistaiseksi hauskin lausunto on ollut Suomen suurimman sanomalehden Helsingin Sanomien kokoaman älykköraadin lanseeraama titteli impivaaralainen metsäapina vääriä mielipiteitä omaavista suomalaisista. Laatulehti ei petä.

Ehkä oudoimman lausunnon taas antoi Aamulehden entinen Helsingin toimituksen esimies Tapani Heikka, joka kehotti eliitin taakse ryhmittyvien voimien ottamaan oppia Ruotsista ja maan viime syksyn vaaleista – niissähän väärin äänestäviin kohdistettiin järjestelmällistä väkivaltaa. Erikoinen kaveri, jos siis ehdottaa demokratian pelisääntöjen muuttamista omaksi irvikuvakseen.

Koomista on ollut myös seurata sitä, miten haudan partaalla olevat muumiotkin on paniikissa kaivettu esiin ja käärinliinat revitty heidän ympäriltään. Esiin on kömpinyt mm. Osmo Soininvaara, Erkki Tuomioja, Erkki Laatikainen ja vakavasti dementoitunut Jörn Donner, joka hädin tuskin pystyy kävelemään.

Jos koko ilmiötä yrittäisi jollakin käsitteellä kuvata, arvostelukyvyn täydellinen loppuminen voisi olla lähinnä mieleen tuleva. Toinen voisi olla täydellinen paniikki.

Seuraava vaihe lienee hautojen auki kaivaminen. Miten olisi Kalevi Sorsa tai Taisto Sinisalo uusina vaalivetureina ja pimeyden voimien torjujina? Enkä ihmettelisi vaikka O. W. Kuusisen kalmo hakattaisiin irti Kremlin muurista ja raahattaisiin senaatintorille.

Mutta palataan takaisin metsäapinoihin ja tehdään tarkempi lajimääritys. Koska kyse on Suomen vaaleista, kyse täytyy olla nisäkkäiden luokittelussa osalahkon alla olevasta ryhmästä nimeltä kapeanenäapinat.

Koska ihmisapinat ovat aivan liian älykkäitä sopiakseen tähän kontekstiin, kyse täytyy olla häntäapinoista. Tarkempi identifioiminen kohdistaa katseet taas Afrikan itärannikon sademetsiin, metsäapinoistahan tässä puhutaan.

Siellä sopivin laji lienee gueretsa, jonka kanta on lajin uhanalaiseksi ajaneen turkismetsästyksen laannuttua toipunut kasvuun. Gueretsa on apinaksi kohtuullisen suuri ja sillä on upea, jopa 80 cm pitkä häntä, jolla se ohjaa liikkumistaan oksistossa. Gueretsat elävät puissa 5–20 yksilön ryhminä, usein lähellä jokien rantoja, ja ne ilmoittavat alueensa rajoista röhkivällä laulullaan. Gueretsa on moniavoinen eli lauman hallitseva uros parittelee kaikkien naaraiden kanssa – luonnollisesti, koska alfauroksiahan tässä ollaan. Ravinnokseen gueretsat käyttävät hedelmiä ja lehtiä.

Tämän uljaasti röhkivän alfauroksen hallitsemissa laumoissa elävän impivaaralaisen metsäapinan suojelua voit tukea vaikkapa täältä. Lahjoitettavan summan saat taas kasaan helposti noudattamalla näiden sivujen ohjeita.

Onnellinen mies

Tasapuolisuuden vuoksi esitän syvät ja nöyrät kiitokseni Ylelle.

Ylen pieniltä tuottajilta ostamat dokumentit ovat joskus oikeita helmiä, joista hyvänä esimerkkinä on tiistaisin pyörivä sarja Tosi tarinoita. Viimeksi toissapäivänä puolituntinen otos suomalaisesta elämästä oli loistava kuvaus Lapista, katoavasta elämäntavasta ja vapaudesta.

Mika Hotakaisen dokumentti kertoi Enska Mäntykangas -nimisestä miekkosesta. Kaveri sai insinöörinpaperit käteensä joulukuussa 2009 -reilusti yli 50-vuotiaana ukkelina. Enska on metsien mies, joka elää kesät Saariselällä ja polttaa tervaa. Viritykset ovat mitä ovat, tontti on täynnä romua ja asuntona toimii ränsistynyt asuntovaunu.

Tervakset haetaan metsistä ikälopulla traktorilla ja pilkotaan tietysti omatekoisella halkaisukoneella, joka jo sinänsä on insinööritaidon omalaatuinen mestariteos. Vuorokauden polttamisen jälkeen terva on valmista ja se on hyvää. Kauppa käy niin hyvin, että hintaa on pitänyt nostaa, että kysyntä pysyisi aisoissa. Välillä ukkelit ottavat viinaa ja keittävät nokipannukahvit. Tervanpolton valmistuttua se myydään ja mennään ryyppäämään rahat Saariselän legendaariselle Panimolle.

Onko Enska sitten pelkkä kylähullu, jonka elämää seuratessa voi hymyillä hyväntahtoisesti sisäänpäin? Jonkun mielestä voi olla, mutta Enskalla on jotain arvokkaampaa kuin kaikki maailman kulta.

Hänellä on vielä se, mitä meiltä ollaan hyvin järjestelmällisesti viemässä ja jonka tuhoamisesta alkaa yhä useampi suomalainen alkaa olla todella vittuuntunut. Se on yksilönvapaus.

Tämän Terijoki II -hallituksen ihmisten elämää tuhoavaa politiikkaa seuraava voisi hyvin kysyä vaikka seuraavia kysymyksiä:

• Milloin on Katainen Vihreähimoverottamassa Enskan generaattorisähköä?
• Milloin on virnistelevä Vapaavuori tunkemassa Enskaa kaukolämmitettävään marsuhäkkiin?
• Minä päivänä umpikorven hiekkateillä väijyvät satelliittimittalaitteet ovat ottamassa Enskan vanhan Mersun keskinopeuksia ylös ja sakottamassa automaattisesti postitse?
• Milloin on ympäristöministeriön energiatarkastaja mittaamassa asuntovaunun E-lukua?
• Milloin tulee Thors vaatimaan Enskalta monikulttuurista työyhteisöä ja moniarvoista johtamista?
• Minä päivänä Holmlund saapuu Paateron kanssa takavarikoimaan Enskan haulikkoa ja syyttämään tätä  massamurhaajaksi?
• Milloin Lehtomäki on ryömimässä huussin alusilla ja tutkimassa Enskan paskakikkareita?
• Milloin on se hetki, kun ympäristöviraston hiukkastarkastaja virittelee kurkkupurkeista tehdyn kamiinanpiipun nokkaan mittalaitteita?

Ajankohtaa en tiedä, mutta jos näiden hullujen annetaan vielä vallassa, se päivä on lähempänä kuin kukaan teistä uskoo.