Viime päivinä yksi kuumimmista puheenaiheista on ollut koulujen muuttuminen.
Näiltä alueilta, joilla on tavanomaista enemmän maahanmuuttajia, niin sieltä syntyperäiset suomalaiset lähtevät hakemaan lapsilleen koulua muilta alueilta. Tämä on ongelma, jota kukaan ei ole vielä oikein selvästi tunnustanut, mutta hyvin perustein voidaan epäillä, että tätä tapahtuu jo, kertoo Helsingin opetustoimen johtaja Rauno Jarnila.
En tiedä minkä kiven alla Rauno Jarnila ja kaikki toimittajat ovat viimeiset kymmenen vuotta asuneet, jos ilmiö ei ole aiemmin tullut vastaan. Vaikkapa nuoren lapsiperheen asunnon valinnassa alueen ja koulun monikulttuurisuus lienee jo kaikista tärkein kriteeri. Kuka vanhempi vihaisi lastaan niin paljon, että haluaisi hänen menevän monikulttuuriseen äläwäbälä-kouluun?
Viimeksi tänään julkaistiin Ruotsin paskalähiöistä tutkimus, jonka mukaan puolet äläwäbäläperuskoulujen suorittaneista ovat luku-, lasku- ja kirjoitustaidottomia. Kaikesta huolimatta monikulttuurin suureen onneen uskova Jarnila on tyhmyytensä lisäksi myös pohjattoman naiivi:
Kaiken kaikkiaan toivoisin kyllä kaikilta vähän myönteisempää suhtautumista erilaisuuteen, lähtökohdan pitäisi olla kaikessa vähän humanistisempi, aina ei oikein tiedetä mistä puhutaan.
Jarnila tulee määritelleeksi samalla filosofian peruskäsitteitä uudelleen. Lapsensa vihaaminen onkin siis humanismia. Ok.
Ilmiöllä on kiistämättä koomisetkin puolensa. Kaverini asuu Vuosaaressa ja hänellä on viisivuotias poika, perheen ainoa lapsi ja silmäterä. Omakotitalon myynti ei tunnesyistä ole agendalla, koska se on perintöomaisuutta ja juuriaan ei moni halua katkoa. Lapsen molemmat vanhemmat eivät missään tapauksessa tule lastaan paikalliseen kouluun laittamaan. Vaikka aikaa on kaksi vuotta, on perheen isällä jo selkeä suunnitelma.
Perheeseen hankitaan kolmas auto ja au pair -tyyppisellä sopimuksella oleva kodinhoitaja, jonka tehtäviin tulee kuulumaan myös pojan koulukyyditys. Suurin kynnys kodinhoitajan löytymiseen on kansainvälisestä ajokortista, viimeksi lupaavin tarjonta oli kuulemma Filippiinien suunnalla. Toinen vaihtoehto on värvätä tehtävään majoitusta vastaan suomalainen opiskelijatyttö.
Koko kyseinen kuvio avartaa myös minun maailmankuvaani. En nimittäin ole koskaan aiemmin tuntenut ketään seitsemänvuotiasta, jolla on oma autonkuljettaja.
Octaviuksen ajatuksia 
Niin, kannattaa tehdä johtopäätökset Sharman tarinasta.
Niiden tekeminen vaan taitaa olla liian kova paikka mokumambottajille.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/tassa-on-vuoden-juttu
Niin, kun vanhempien pitäisi uhrata lastensa koulutus (ja altistaa heidät todella ikävälle arjelle koulupäivän tunteina), ettei vain kukaan olisi ahdasmielinen ja muukalaisvihamielinen ja foobinen etc.
Jos mulla olisi kouluikäisiä lapsia, panisin kyllä heidät ilman muuta vaikka kristilliseen vapaakouluun, ellei neutraalia vastaavaa olisi saapuvilla. Kuntien koulut ovat jo vähän joka puolella joko vähintään ällöttävän tekopyhiä, multikultikyllästettyjä tai sitten sen lisäksi myös oppilaskunta lähentelee 50 % tai jopa enemmän mamuperäisiä mukuloita. Opi siinä sitten kunnon ruotsia edes saati muita tärkeitä aineita, kun opettajat avustajineen keskittyvät mamuihin.
Multikultiongelmiin ehdotetaan aina vain yhtä patenttiratkaisua – lisää resursseja, ja että kantaväestön nyt vain pitää suvaitsevaisuuden nimissä niellä kaikki p*ska ihan mukisematta.
Tekisin siis näin silmää räpäyttämättä enkä tuntisi itseäni yhtään ahdasmieliseksi ja itsekkääksi ajatellessani lapseni parasta.
Ylen:n radiouutisten mukaan näitä lukutaidottomuus ongelmia on vain alueilla, joilla ilmenee sosiaalisia ongelmia.
Eikö ollut hienosti sanottu.
Meillähän sosiaaliset ongelmat ovat juopottelua ja työttömyyttä, eivät suinkaan maahanmuutosta johtuvia ongelmia.
”Kuntien koulut ovat jo vähän joka puolella joko vähintään ällöttävän tekopyhiä, multikultikyllästettyjä tai sitten sen lisäksi myös oppilaskunta lähentelee 50 % tai jopa enemmän mamuperäisiä mukuloita.”
Eli et haluaisi lastasi kouluun, missä puolet oppilaista olisi japanilaisia tai muita Suomeen sopeutuneita maahanmuuttajia vai onko kyseessä eräs ryhmä? Uskontofobia ei ole rasismia. 🙂
Olen jo jonkin aikaa seurannut blogiasi. Kirjoitat erittäin osuvasti aikamme tärkeistä puheenaiheista. Vaalit lähestyvät, ja siksi olisinkin kiinnostunut sellaisista blogijutuista, joissa kerrot fiksuista ehdokkaista, joita mielestäsi kannattaa äänestää.
Ave,
No niin, nyt ollaan taas oikeassa aiheessa, eli äläwääbä-kouluissa, ne non todellsia paskalaitoksia, etten sanoisi jo mädättämöitä… niissä kirjaimellisesti haisee mokuttaminen.
Jees, vai on joku koulukalifi jokeltanut, että tällaista oli havaittavissa…. oho, mikä nyt on tullut, että tällaista yleensä saa sanoa?????
Kirov kyselee, onko kyseessä joku ryhmä….? Mitähän tähän sanoisi, siis kyllä on. Voit ihan koittaa arvuutella, mikähän tällainen paskasakki olisi, joka karkottaa muut läheltään missä päin maailmaa tahansa.
Getot laajenevat, tämä ilmiö etenee täällä härmässä tietyissä kaupungeissa, ne muuttuvat paskastaniaksi, ellei jotain tehdä ja pian!
Parabellum.
Käs tässä vuoden uutisjutuksi valittu Leena Sharman melko asiallinen reportaasi Myllypuron ala-asteelta:
Click to access 026_035SK0809L.pdf
Hassua, miten opettajat vielä kaiken levittyä jo käsiin pukeltavat mokukliseitä tyyliin erilaisuus on rikkaus. Haluavat kai pitää työpaikkkansa, niin viheliäinen kuin se onkin.
Kirov, kuten nimimerkistäni näet, asun Ruotsissa. Olen kyllästynyt siihen, että kurkkuumme tungetaan multikultia täydellisen ihquna ilmiönä, kun se todellisuudessa aiheuttaa pelkästään ongelmia.
Meillä ei muuten ole suurta tunkua japanilaisista, sen sijaan tänne salakuljetetaan afgaaneja ja lukutaidottomia somaleja, Balkanin mustalaiset pulpahtavat tänne turistibusseilla asumaan ilmaiseksi muutamia kuukausia sen aikaa, kun Migrationsverket ”tarkistaa” heidän syynsä (useimmilla ei ole minkäänlaisia turvapaikkaan oikeuttavia syitä). Viime vuonna pelkästään viimeksimainittuja tuli yli 6000 rasittamaan muutenkin ylikuormitettua turvapaikkajonoa.
Kiitos kommenteista.
Muistakaa, että saamme elää etuoikeuttua aikaa. Näemme parhaillaan useiden sukupolvien raadannan, miljardien hikipisaroiden, tavattomien uhrausten ja suuren rakkauden tulosten häviävän savuna monikulttuuriseen ilmaan.
On etuoikeus nähdä tämä kehitys.
Syyllisten kirjaaminen, heidän tekojensa laittaminen muistiin ja syy-seuraus-ketjujen analysoiminen palvelee jos ei meitä, niin ainakin lapsiamme.
Ei koskaan tätä hulluutta enää. Nurnberg II odottaa.
Mamynurous:
Otaksun, että olet huomannut minun suositelleen jo kauan aikaa sitten Jussia ja Maria Lohelaa.
Arvostan asioita, jotka ovat blogini sivusta luettavissa ja lupaan, että lisää suosituksia tulee.
Kriteerini ovat rehellisen tiukat ja voin luvata ainakin sen, että jos suosituksiani noudattaa ei ainakaan moraalisesta rappiosta tai älyllisestä epärehellisyydestä voi minua eikä suosittelemiani ihmisiä voida koskaan syyttää.