Paskamyrsky vääriä mielipiteitä erilaisissa vaaligallupeissa kannattavia ihmisiä vastaan kiihtyy. Meno alkaa olla jo täysin päätöntä.
Ehkä toistaiseksi hauskin lausunto on ollut Suomen suurimman sanomalehden Helsingin Sanomien kokoaman älykköraadin lanseeraama titteli impivaaralainen metsäapina vääriä mielipiteitä omaavista suomalaisista. Laatulehti ei petä.
Ehkä oudoimman lausunnon taas antoi Aamulehden entinen Helsingin toimituksen esimies Tapani Heikka, joka kehotti eliitin taakse ryhmittyvien voimien ottamaan oppia Ruotsista ja maan viime syksyn vaaleista – niissähän väärin äänestäviin kohdistettiin järjestelmällistä väkivaltaa. Erikoinen kaveri, jos siis ehdottaa demokratian pelisääntöjen muuttamista omaksi irvikuvakseen.
Koomista on ollut myös seurata sitä, miten haudan partaalla olevat muumiotkin on paniikissa kaivettu esiin ja käärinliinat revitty heidän ympäriltään. Esiin on kömpinyt mm. Osmo Soininvaara, Erkki Tuomioja, Erkki Laatikainen ja vakavasti dementoitunut Jörn Donner, joka hädin tuskin pystyy kävelemään.
Jos koko ilmiötä yrittäisi jollakin käsitteellä kuvata, arvostelukyvyn täydellinen loppuminen voisi olla lähinnä mieleen tuleva. Toinen voisi olla täydellinen paniikki.
Seuraava vaihe lienee hautojen auki kaivaminen. Miten olisi Kalevi Sorsa tai Taisto Sinisalo uusina vaalivetureina ja pimeyden voimien torjujina? Enkä ihmettelisi vaikka O. W. Kuusisen kalmo hakattaisiin irti Kremlin muurista ja raahattaisiin senaatintorille.
Mutta palataan takaisin metsäapinoihin ja tehdään tarkempi lajimääritys. Koska kyse on Suomen vaaleista, kyse täytyy olla nisäkkäiden luokittelussa osalahkon alla olevasta ryhmästä nimeltä kapeanenäapinat.
Koska ihmisapinat ovat aivan liian älykkäitä sopiakseen tähän kontekstiin, kyse täytyy olla häntäapinoista. Tarkempi identifioiminen kohdistaa katseet taas Afrikan itärannikon sademetsiin, metsäapinoistahan tässä puhutaan.
Siellä sopivin laji lienee gueretsa, jonka kanta on lajin uhanalaiseksi ajaneen turkismetsästyksen laannuttua toipunut kasvuun. Gueretsa on apinaksi kohtuullisen suuri ja sillä on upea, jopa 80 cm pitkä häntä, jolla se ohjaa liikkumistaan oksistossa. Gueretsat elävät puissa 5–20 yksilön ryhminä, usein lähellä jokien rantoja, ja ne ilmoittavat alueensa rajoista röhkivällä laulullaan. Gueretsa on moniavoinen eli lauman hallitseva uros parittelee kaikkien naaraiden kanssa – luonnollisesti, koska alfauroksiahan tässä ollaan. Ravinnokseen gueretsat käyttävät hedelmiä ja lehtiä.
Tämän uljaasti röhkivän alfauroksen hallitsemissa laumoissa elävän impivaaralaisen metsäapinan suojelua voit tukea vaikkapa täältä. Lahjoitettavan summan saat taas kasaan helposti noudattamalla näiden sivujen ohjeita.