Historia tuntee paljon menestyneitä ja upeita huijareita. Mutta mitkä ovatkaan menestyvän huijarin tunnusmerkit?
Miten Hitler koneistoineen sai juutalaiset astumaan kaasukammioihin pelkkänä lammaslaumana? Miten Madoff sai huijattua rahastoihinsa monta USA:n julkkista? Miksi Wincapita onnistui? Miten ihmeessä Stalin sai lähimmille työtovereilleen uskoteltua, että heidän lastensa tai puolisonsa lähettäminen keskitysleirille olisi kansakunnan etu? Mikä näitä mielenterveydeltään nyrjähtäneitä sadisteja oikein yhdistää?
Hyvää ja onnistunutta huijausta yhdistää kolme asiaa.
- Ensimmäisenä on hieno tarina. Juutalaisille kerrottiin heidän pääsevän ghetoistaan viljelemään maata ja kasvattamaan hedelmäpuita.
- Toisena huijareiden tunnusmerkkinä voidaan pitää uskottavaa esiintyjää ja sitä, ettei kysymyksiin vastata. Yhä vieläkin Suomessa on ihmisiä, jotka uskovat Hannu Kailajärven höpinöihin valuuttaroboteista.
- Kolmas onnistuneen huijauksen kulmakivi on kiire tai ajan puute. Elämää suuremmille idiooteille tämä menee aina läpi, koska jos et juuri Sinä tartu juuri tähän tilaisuuteen juuri nyt, se voi mennä ohitse.
Menen sitten viimeinkin asiaan ja esitän pari kysymystä.
- Miksiköhän kaikissa Kataisen junailemissa suomalaisten veronmaksajien rahojen kaatamisen Välimereen liittyvissä polittisessa päätöksenteossa on ollut aina niin kauhea kiire? Juuri nytkin Suomen itsenäisyyden lopettavaa EVM-päätöstä junaillaan Suomen eduskunnan loma-aikana. Kun on niin kiirus pelastamaan euroa jo viidettätoista kertaa.
- Miksi Viherkokoomus haluaa perustaa Guggenheimin Helsinkiin kauhealla kiireellä eikä kysymyksiin vastata?
- Miksi Viherkokoomuksella kaikissa ajamissaan asioissa on aina hieno tarina johon ei saada vastauksia, mutta rahojen syytämisellä tunkiolle on sitten aivan saatanallinen kiire?
Olisiko se vuoteenkastelu lapsena sittenkin se kaiken selittävä tekijä?