Suomi-kylä

Seinäjoelle on perustettu Yrityskylä, joka ohjaa alakoululaisia ymmärtämään yrittäjyyttä ja yhteiskunnan toimintaa. Kyse on Taloudellisen tiedotustoimiston luomasta oppimisympäristöstä. Koululuokat viettävät Yrityskylässä päivän, käyvät töissä, saavat palkkaa ja ostavat saamallaan palkalla tuotteita.

Yrityskylä toimii Seinäjoella Varastotieltä vuokratuissa tiloissa joulukuun puoleen väliin saakka. Loppuvuoden aikana kylässä käy töissä noin 1700 oppilasta Etelä-Pohjanmaalta.

Ideasta on innostunut myös Sisäministeriö, joka suunnittelee vastaavia Suomi-kyliä Afrikan ja Lähi-idän kaikkein takapajuisimmille alueille kotoutumisen nopeuttamiseksi. Aluevalinnassa on painottunut vahvasti Suomeen halutun maahanmuuton toivotut ja reaaliset lähtöalueet.

Suomi-kylään tulee Kelan toimisto, terveyskeskus, Monica-niminen palvelutalo, turvakoti, tavaratalo ja asuinkerrostalo. Asukkaat oppivat asioimaan Kelassa, jossa heille maksetaan normaalit sosiaalituet, harkinnanvaraiset tuet, maahanmuuttajien erityistuet, asumislisät, lapsilisät sekä maksusitoumukset, joita he Suomessakin tulevat saamaan. Samalla uutta elämää harjoittelevat uussuomalaiset oppivat euron arvon ostaessaan merkkivaatteita ja uusinta elektroniikkaa euroilla ja parhainta mahdollista kodinkalustusta Kelan maksusitoumuksilla paikalla olevasta tavaratalosta.

Monica-palvelutalossa voi pelailla pelejä sekä viettää monikulttuurista aikaa. Vastaavasti terveyskeskuksessa voi hoidattaa itsensä kuntoon ja tehdä valmiiksi hoitosuunnitelman Suomeen siirtymisen jälkeiseksi ajaksi mm. HIV:tä ja tuberkuloosia varten.

Asuinkerrostalossa voi harjoitella asunnon ja koko kerrostalon tuhoamista ja sitä, miten paikallinen torakkakanta sopeutuu gyproc-levyjen muodostamaan elinympäristöön. Osalle suurperheistä osoitetaan useampia asuntoja, joiden vuokraamisella heidät koulutetaan yritystoiminnan alkuun. Muu työelämään harjoittelu tapahtuu automaattisesti tulkki-urapolun kautta. Suomihan kärvistelee suorastaan röhkivän tulkkipulan kourissa.

Asiakkaita nimittäin palvelee jokaisessa Suomi-kylässä normaalin henkilökunnan lisäksi 150 tulkkia. Suomi-kylien perustaminen ei maksa Sisäministeriön laskelmien mukaan mitään, koska rahat otetaan valtion budjetista alun perin maanpuolustukseen varatuista määrärahoista.

Lisätietoja: Kristina Stenman, Sisäministeriö, (etunimi.sukunimi@interim.fi).

Romaniongelma – lopullinen ratkaisu

Poliisi antoi sitten ei-niin-yllättävän lausunnon.

Se ilmoitti lakonisesti, ettei pysty enää takaamaan kansalaisten turvallisuutta. Asia sinänsä on itsestään selvä – sellaista se aito monikulttuuri on.

Asian nosti pintaan etenkin aluillaan oleva romani-invaasio, joka merkitsee jälleen uutta ennätystä ryöstöissä, vanhusten pahoinpitelyissä ja varkauksissa. Ilmiö on maksanut jo kymmeniä miljoonia ja lasku kasvaa joka päivä. Asian ratkaisemiseksi sen kimpussa työskentelee jo kymmeniä munattomia, kädettömiä ja kyvyttömiä Helsingin kaupungin ja valtion virkamiehiä, joiden suoltamat ehdotukset ovat toinen toistaan naurettavimpia.

Asiaan on olemassa kuitenkin tavattoman yksinkertainen lopullinen ratkaisu.

Ilmiön taustallahan on romaneiden köyhyys, joten puuttumalla siihen voidaan ongelmistakin päästä eroon. Siksi ehdotankin puolen miljoonan käteismaksua kullekin kerjäläiselle. Uskon heidän siirtyvän asumaan rakennettaviin kartanoihin Mustanmeren rannalle ja ongelma on ratkaistu.

Kuka sitten maksaa?

Maksu hoituu perustettavan yhtiön (työnimi Niro Oy) kautta. Yhtiön perustavat nykyisen hallituksen eli Kokoomuksen, Keskustan, Vihreiden ja RKP:n ministerit, kyseisten puolueiden palkattu henkilökunta ja erikseen nimetyt toimittajat. Yhtiöjärjestyksessä on pykälä, jonka mukaan yhtiön osakkaat vastaavat omavelkaisella takuullaan yhtiön ottamista lainoista.

Yhtiön toimitusjohtajana toimii Jyrki Katainen ja hallitukseen kuuluvat hänen lisäkseen Mari Kiviniemi ja Alex Stubb. Koska yhtiön osakaskunta (noin 300 henkilöä) on hyvin vaurasta väkeä, yhtiö saanee mistä tahansa pankista lainaa noin 4 %:n korolla.

Yhtiö lainaa edelleen maksettavan summan puoli miljoonaa euroa kullekin kerjäläiselle kymmenen vuoden maksuajalla ja 5 %:n mukavalla korolla. Näin yhtiö tekee automaattisesti voittoa ja sen osakkaat saavat mojovat sekä ennen kaikkea riskittömät tuotot.

Katainen 29.11.2010: Euroryhmä päätti sunnuntaina osana Irlannin 85 miljardin euron lainoitusohjelmaa pysyvästä kriisinhallintamekanismista euroalueelle. Iskimme tulpan euromaiden velkaantumiselle.

Talousuutiset 1.4.2010: Irlannin pankeille tehtyjen stressitestien mukaan neljä pankkia tarvitsee yhteensä 24 miljardia euroa lisää pääomaa. EKP suunnittelee erityisen rahoituselimen kokoamista irlantilaispankeille.

Niro = Naurettavat idiootit yrittävät ratkoa ongelmia.

Stubb, Thors ja impivaaralaisuuden syvin olemus

Monikulttuuria on palvottu taas urakalla Helsingissä koolla olleessa ETNO-Foorumissa. Ilmiö on merkillinen.

Paikalle kokoontunut elämästä ja todellisuudesta täydellisesti irtaantunut lauma mummoja ylistää monikulttuuria edelleen jonkinlaisena voimavarana tai rikkauden lähteenä. Tälle oudolle reliikille on myös vielä kuukauden ajan Suomen hallituksen virallinen tuki.

”Välttämättä kaikesta emme ole samaa mieltä, mutta Thors on hoitanut tehtävänsä ihan mallikkaasti”, toteaa mm. ulkoministeri Alexander Stubb lausunnossaan ja pitää monikulttuurihulluutta kritisoivia impivaaralaisina. Lausunto on henkilöiden taustat huomioon ottaen tietysti täysin ymmärrettävä, yhdistäähän molempia ministereitä pohjaton viha Suomea ja suomalaisia kohtaan.

Monilkulttuurin todellisuus näyttäytyy joka päivä yhä useammalle suomalaiselle aina vain selvemmin. Viime päivien esimerkkejä ovat vaikkapa seuraavat:

• Lähi-itäkeskuksen uimahalliin palkataan vartijat, koska monikulttuuri.
• HSL:n bussikuskit uhkaavat lakolla, jos heidän turvallisuuttaan ei paranneta lisäämällä vartijoita. Bussikuski pahoinpidellään keskimäärin jo joka toinen viikko, koska monimuotoisuus. Viherkokoomuksen suunnitelmat tehdä Helsingin joukkoliikenteestä houkuttelevampi tuntuu naurettavan irvokkaalta, koska yhä suurempi joukkoliikenteen linjoista alkaa monikulttuurisina vuorokauden aikoina olla niin segregoitunut, ettei kukaan normaali ihminen niihin jalallaan astu.
• Väijyvät kotoutumisen mallioppilaat ovat laajentaneet reviiriään steissin välittömästä ympäristöstä jo aina Aleksille saakka, jossa monimuotoiset laumat ahdistelevat 10 – 13 -vuotiaita tyttöjä puolenyön jälkeen joka päivä. Ei ole epäilystäkään, ettei alkaneena vuonna tehdä taas kaikkien aikojen raiskausennätys.

Jotenkin tulee väistämättä mieleen, että mikähän mahtaakaan olla sen Stubbin impivaaralaisuuden vaihtoehto?

Sisällissota?

Opetellaan monikulttuurista kieltä

Suomen nopean monikulttuuristumisen ansiosta suomen kieli kehittyy nopeasti. Kielen kehittymiseen on luonnollisesti reagoitava yhteiskunnan kaikilla tasoilla.

Olemme saaneet käsiimme luonnoksen uudesta vuoden 2010 painoksesta lukion historian oppikirjoista Muutoksen maailma I-II. Julkaisemme siitä pari valittua kohtaa, jotka kuvaavat hyvin myös suomen kielen kehittymistä tässä muuttuvassa maailmassa.

Ruandan käsirysy on vuonna 1994 Ruandassa tapahtunut neuvottelutilanne, jossa joukko huturyhmiä tappoi sadan päivän aikana noin 800 000 – 1 000 000 tutsia. Käsirysyn seurauksia on selvitelty oikeudessa mm. Suomessa, jossa on syytettynä eräs leppoisa ruandalainen pastori.

Jugoslavian nahistelut oli entisessä Jugoslaviassa Balkanin niemimaalla vuodesta 1991 alkaen käyty pitkä hajoamisnahisteluiden sarja. Nahistelua esiintyi Sloveniassa, Kroatiassa, Bosniassa ja Kosovossa sekä Etelä-Serbiassa. Erityisesti serbit kohdistivat muihin kansoihin etnisiä nahisteluja, joissa ihmisiä ryöstettiin, surmattiin, kidutettiin ja karkotettiin kotoaan. Niiden tarkoituksena oli luoda yhtenäisiä serbialueita. Etnistä nahistelua harjoittivat myös mukavanoloiset kroaatit ja muslimit. Erityisen mukavanoloisia olivat etenkin muslimit. Myös järjestelmälliset joukkoraiskaukset olivat arkipäivää. Jugoslavian nahisteluissa kuoli arviolta 300 000 – 350 000 ihmistä. EU toimi nahistelun aikana luonteensa mukaisesti, eli istui sormi pyllyssä ja voivotteli nahistelua munattomana ja kyvyttömänä toimimaan millään tavalla. Pahimmat nahistelut lopetti lentopommituksillaan USA, jonka toimia on EU myöhemmin arvostellut erittäin kärkevästi – mennä nyt perkele toisten nahisteluihin sekaantumaan.

Vakavasti sanottuna minulla on suuria vaikeuksia enää pysyä perässä tässä monikulttuurisessa kielikoodistossa.

Kahakka, kärhämä, käsikärhämä, mellakka, tappelu, metakka, mylläkkä, nujakka, rettelö, temmellys, yhteenotto, epäsopu, eripuraisuus, kiista, joukkotappelu, riita, ristiriita, tora, väittely,  käsirysy, nahistelu ja erimielisyys – mikä on niiden pohjimmainen ero?

Selvyyden vuoksi esittäisin seuraavia määritelmiä monikulttuurisessa kielessä. Mielestäni käsitteiden selventäminen palvelisi kaikkia ja helpottaisi tavattomasti myös toimittajien työtä, joka on tämän asian tiimoilta saavuttanut jo useita Pahkasian parodian ylittäneitä mestariteoksia.

Käsirysy tarkoittaa kansanmurhaa, maailmansotaa tms, jossa tapetaan, murhataan ja raiskataan miljoonatolkulla ihmisiä.

Nahistelu tarkoittaa joukkotappelua, jossa käytetään jokamiehellä aina mukana olevia rautaputkia, pesäpallomailoja, puukkoja ja muita ihmisten tohjoksi hakkaamiseen hyvin soveltuvia välineitä.

Epäsopu tarkoittaa tappelua, jossa aseina ovat nyrkit, potkut ja satunnaisesti esiin saatavat ihmisten vahingoittamiseen soveltuvat välineet kuten jalkapallokentän kulmaliput tms.

Tervetuloa monikulttuuriseen Suomeen – ja opetelkaa kieli.

Helsingissä asunnon omistavat: HUOMIO!!!!

Tiedotusvälineetkin ovat viime päivinä heränneet siihen, että Suomeen saapuva ihmisvyöry on kasvanut hallitsemattomaksi ja Suomen harjoittama Vihreiden ideoima ja Astrid Thorsin johtama maahanmuuttopolitiikka on noin vuodessa osoittautunut täydelliseksi katastrofiksi.

Kaiken lisäksi olemme nähneet vasta pientä alkua. Maailmalla jonottaa jo nyt tuhatmäärin Suomeen tulijoita ja Suomen maahanmuuttopolitiikan kulmakivenä olevan klaanienyhdistämis-periaatteen mukaisesti määrä kasvaa vääjäämättä kymmeniin (tai satoihin) tuhansiin jo muutaman vuoden sisällä. Ongelma on eskaloitunut pääkaupunkiseudulle ja etenkin Helsinkiin.

Vesa Peipinen, asuntolautakunnan pj, Helsingin Vihreiden asuntotyöryhmän pj:

Kaupungin vuokra-asuntokannan ongelmana on perheasuntojen vähyys, ja ennen kaikkea suurien maahanmuuttajaperheiden tarvitsemien ns. “superasuntojen” vähyys.

Vain yksi yli kuuden huoneen asunto tulee uudelleen vuokrattavaksi tänä vuonna. Kaupungin asuntoa hakee nyt yli 18 000 kotitaloutta, ja valtaosa niistä on yhden hengen talouksia.

Helsingin sosiaalisen sekoittamisen asuntopolitiikkaa on kansainvälisestikin kiitelty.

Yksi ratkaisu olisi että Helsingin kaupungin asuntohankintayhtiö ostaa asunto-osakeyhtiötaloista suuria asuntoja, joita on ollut paljon myymättä.

Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtaja Annika Forsander:

Ongelma on suuri.

Osastopäällikkö Mikko Luukkonen Helsingin kiinteistöviraston asuntoasiainosasto:

Kaupungin hallinnossa on keskusteltu siitä, pitäisikö Helsingin asuntohankintayhtiön ostaa asunto-osakeyhtiötaloista suuria asuntoja, joita on ollut paljon myymättä.

Tilanne on siis se, että kaupunkia johtavat poliitikot ja virkamiehet ovat päättäneet alkaa ostaa isoja asuntoja ympäri kaupunkia, käytännössä kaikkialta mistä niitä vapautuu. Asuntojen hinnat vaihtelevat 1-10 miljoonan euron välillä. Hankinnat suorittaa Oy Helsingin Asuntohankinta Ab. Hankkeen tekee merkilliseksi se, että kyseinen yhtiö on taloudellisesti kuralla ja on päättänyt keskeyttää asuntojen hankinnan viime keväänä.

Muualta saatujen elävästä todellisuudesta saatujen esimerkkien mukaan on mahdollista, että paimentolaislauman ilmestyminen omistusasuntotaloon on täydellinen katastrofi talon ja alueen muille asukkaille. Asuntojen hinnat romahtavat, turvallisuus on mennyttä, taloon käy jatkuva virta vierailijoita Ruotsista, yökaudet jatkuva mökä on infernaalinen, ympäristö muuttuu graffitien täyttämäksi kaatopaikaksi, jne…

On tietysti mahdollista, että näin ei tapahdu. Aina voi toivoa parasta, katsella vaikka Big Brotheria ja työntää vaikka pää takapuoleen.

Nyt on oleellisen tärkeää muistaa seuraavat asiat:

• Seurata asuntoyhtiössä myyntiin tulevia asuntoja.
• Kysyä myyjältä saatuja tarjouksia.
• Jos tarjous on tullut em. yhtiöltä, myydä oma asunto välittömästi mihin hintaan hyvänsä.
• Toinen vaihtoehto on käyttää yhtiöjärjestyksessä mahdollisesti olevaa lunastuspykälää.
• Suosittelen muuttoa kehyskuntiin olosuhteisiin nähden mahdollisimman kauaksi Helsingistä, koska kaupungin taloudellinen asema tulee ajautumaan täydelliseen kaaokseen muutamassa vuodessa.

Noille nimeltä mainituille Helsinkiä pikavauhtia monikulttuuriseksi paratiisiksi muuttaville henkilöille voi lähettää mielipiteitä, kysymyksiä, kannustavaa palautetta, yms. osoitteilla: Oranssi ry:n toiminnanjohtaja vesa.peipinen@gmail.com, maahanmuuttojohtaja annika.forsander@hel.fi ja osastopäällikkö mikko.luukkonen@hel.fi.

Jos tapaatte näitä monikulttuurin ylväitä airueita, asiaa voi myös kysyä heiltä henkilökohtaisesti. Suoraa demokratiaahan on mainostettu ja poliitikot sekä virkamiehet suorastaan janoavat suoraa palautetta kansalaisilta.

Monikulttuurisen yhteiskunnan eri tasot

Suomi Afrikaksi – tai monikulttuurinen Suomi –hankkeen eri tasot ovat seuraavat.

• Taso 1. Ihaillaan bongorumpuja, värikkäitä huiveja ja kauhistellaan kuvia kärpäset silmissä istuvista nälkäisistä lapsista.
• Taso 2. Lietsotaan syyllisyyttä köyhien maiden ankeista oloista ja kauhistellaan monokulttuurin ankeutta. Propaganda monikulttuurin ihanuudesta alkaa.
• Taso 3. Luodaan teoria monikulttuurisesta ja luovasta yhteiskunnasta, jossa leijonat syövät ruohoa yhdessä lampaiden kanssa auringonpaisteisella ja monikulttuurin kyllästämällä värikkäällä nurmikolla. Alan suurin guru on Richard Florida.
• Taso 4. Aloitetaan vertahyytävän raivokas informaatiokampanja monikulttuurin ihanuuden puolesta. Monikulttuuria kuvataan luonnolliseksi, väistämättömäksi ja ihanaksi tapahtumaksi, joka on verrattavissa luonnonvoimiin. Katuväkivallan ja raiskausten määrä alkaa kasvaa ja kehitys jatkuu aina monikulttuurisen yhteiskunnan viimeiselle tasolle saakka.
• Taso 5. Älykkäimmät henkilöt heräävät ja alkavat ihmetellä todellisuuden ja teorian välistä ryhävalaan kokoista aukkoa. Kriitikot muserretaan koko väkivaltakoneiston kaikella voimalla ja sananvapautta pyritään tukahduttamaan keinolla millä hyvänsä. Rikoslakia sovelletaan kritiikin tukahduttamiseksi yhä raivokkaammin ja yhteiskunta saa totalitarismin piirteitä. Keksitään mitä koomisimpia tekoja ja teorioita todellisuuden selittämiseksi.
• Taso 6. Tietoisuus monikulttuurin todellisuudesta leviää laajasti ja vaikuttaa vaalituloksiin. Väkivaltakoneistoa ja sensuuria tiukennetaan. Keksitään uusia järjettömiä valheita monikulttuurin perustelemiseksi (vuohipaimenia on saatava nopeasti Suomeen paikkaamaan pulaa terveyskeskuslääkäreistä jne.) White-flight alkaa kiihtyä maan sisällä. Koulu- ja terveydenhuoltojärjestelmän rapistuminen kiihtyy.
• Taso 7. Etninen väkivalta alkaa sanan varsinaisessa merkityksessä. Sensuuria tiukennetaan. Vaalitulokset alkavat vaikuttaa poliittisiin voimasuhteisiin. White-flight suuntautuu jo maasta pois yhä kiihtyvällä voimalla.
• Taso 8. Etninen väkivalta eskaloituu yhä pahemmaksi ja maassa alkaa olla valtioita valtion sisällä. Yhteiskunnan rahoitusrakenne ajautuu yhä suurempaan kriisiin. Mellakat alkavat.
• Taso 9. Järjestelmä romahtaa ja pahimmassa tapauksessa syttyy sisällissota taannoisen Balkanin sotien tapaan.
• Taso 10. Paluu muodossa tai toisessa etnisten yhteisöistä rakentuviin yhteiskuntiin.

Elämme Suomessa vuonna 2009 siirtymävaiheessa tasolta 5 tasolle 6. Ruotsissa, Tanskassa ja Ranskassa yhteiskunta on jo monikulttuurissaan tasolla 6-7 ja Ranska sekä Englanti ovat jo saavuttamassa tasoa 8.

On etuoikeus nähdä näinkin läheltä suuri yhteiskunnallinen murros. Se onkin ainoa hyvä puoli, jonka olen monikulttuurissa pystynyt identifioimaan.

Pirjo Pajunen, TE-keskus, Suomea tuhoamassa

Pirkanmaan Työvoima- ja elinkeinokeskuksen maahanmuuttojohtaja Pirjo Pajunen on omistanut koko elämänsä Suomen muuttamiselle Afrikaksi.

Pirjo on yksi niistä asiantuntijoista, joita hallitus on käyttänyt uudistaessaan Suomen maahanmuuttopolitiikkaa ja jäljet alkavat näkyä ympäri Suomen. Valikoima Pirjon koottuja ajatuksia:

• Ainahan kunnat valittavat. (Turvapaikanhakijoiden kustannuksista).
• Turvapaikanhakijat jäävät Suomeen, saavat ammatit ja ryhtyvät työskentelemään suomalaisten rinnalla. (Työvoimapulasta).
• Jokaiselle nuorelle nimetään edustaja, joka käyttää huoltajalle kuuluvaa puhevaltaa lapsen henkilöä ja varallisuutta koskevissa asioissa. (Ihmiskaupan rahoituksesta – miksi SPR:n on saatava osansa).
• Ilman vanhempiaan Suomeen tullut nuori ihminen on niin innokas oppimaan ja käymään koulua . … osa suomalaista peruskoulun oppilaista on täysin vailla mielenkiintoa mihinkään opiskeluun ja on ilman haaveita ja tavoitteita. (Miksi suomalainen on alempaa ja kyvyttömämpää rotua kuin afrikkalainen).
• Haastattelututkimusten mukaan monimuotoinen (=monikulttuurinen) työyhteisö on monella tavalla työnantajalle ja myös työntekijöille hyödyllistä, luovuus lisääntyy.  (Miten voimavarojen potentiaali odottaa puhkeamistaan).
• Ajankohtaiseksi saattaakin lähiaikoina tulla tarve jakaa vastuuta pakolaisuudesta tasaisemmin EU:n alueella, esim. pakolaiskiintiöiden avulla. (Perustelu sille, miksi Suomen on muututtava Afrikaksi)
• Jne, jne, loputtomiin.

Kuukkeloimalla selviää, että Pirjon kirjallinen tuotanto on tavattoman laaja. Itselleni tulee sitä selaillessa mieleen miten sitä voisi hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.

Ehkä tehokkainta olisi koota se sellaiseen hehtaarin kokoiseen käymissammioon. Syntyvällä metaanilla olisi saatavissa ainakin keskikokoisen hiilivoimalan verran energiakapasiteettia.

Laitoksen sijaintipaikaksi ehdotan Lempäälää.

(Editoitu toisen henkilön (sama nimi) henkilön siteerattu kommentti pois 3.6.2009. Olen pahoillani epätarkkuudesta ja kiitos kommentoijalle.)

Romahtava Englanti

Englannissa, jota siis ei ole enää olemassa, on havahduttu outoon ongelmaan.

Ihmiset, joiden sukujen vuosisataiset asuinalueet ovat muuttuneet Paskastanioiksi, ovat lievästi sanottuna harmissaan. Taustalla kuplii myös tulossa oleva Labourin historiallisen suuri vaalitappio sekä eliitin pelkäämä BNP:n nousu.

Tämä kaikki on kuitenkin pelkkää loiskiehuntaa, sillä Englantia ei enää ole olemassa.

On olemassa vain Euroopan tiheimmin asuttu ja lähitulevaisuudessa niin taloudellisesti kuin moraalisestikin romahtava entisen suurvallan lahoavia kulisseja ylläpitävä monikulttuurinen sekasikiö.

Ennusmerkkejä voi katsella myös Helsingin tulevan kehityksen kannalta. Englantilaiset pakenevat Lontoosta siirtolaismassojen alta. Ei tarvitse olla kovin lahjakas ennustaja, että sama ilmiö kiihtyy myös Suomessa.

Eikä tarvitse ihmetellä, miksi Lontoossa asuva kaverini puistelee surullisesti päätään seuratessaan mitä Suomessa on parhaillaan menossa.

Maailman tarkimmin varjeltu salaisuus

Sunnuntain Pravdassa Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtaja paljastaa, että maahanmuuttajien integroiminen kyllä onnistuu. Ihan varmasti, eikä Helsinkiin tule slummeja eikä mitään samoja ongelmia kuin kaikkialla muualla Euroopassa, koska johtaja Annika Forsander tietää keinot.

’Me tiedämme, miten tämä pitää hoitaa’, hän sanoo. ’Se vain vaatii rahaa.’

Keinot ovat jostain ihmeellisestä syystä luultavasti maailman tarkimmin varjeltu salaisuus, eikä Annika niitä paljastanut. Mutta se siis maksaa.

Maahanmuutosta jo nyt aiheutuvia kustannuksia valtiolle voi poimia vaikkapa täältä. Yhteensä siis vähintään 160 miljoonaa euroa vuodessa. Jos oletuksena on, että Suomeen muuttaa nyt noin 20 tuhatta henkilöä vuodessa, ja koska vajaa puolet maahanmuuttajista tulee töihin tarvitsematta valtavaa paapomiskoneistoa, tulee laskuksi per työperäinen kärsä noin viisitoistatuhatta tuhatta euroa. Siis pelkästään siihen, että ihminen saadaan maahan rahaa pumpataan jo nyt aivan järjettömästi.

Viime viikon Nykypäivän haastattelussa Jyrki Katainen lausuu seuraavaa Suomen tilanteesta vuonna 2018:

’ Kymmenen vuoden päästä Suomi kamppailee koko ajan työvoimapulassa…Suomi on silloin hyvin monikulttuurinen maa.’

Tässäkin blogissa on kerrottu, että kansakoulunopettaja Jyrkin märkä haave on saada maahan 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa hyvin nopealla tahdilla. Laskuharjoituksen tulos vaikkapa 1,5 miljoonalla paapomiskoneiston tarpeessa olevalla työperäisellä on siis 22,5 miljardia euroa. Se olisi aika tasan puolet Suomen valtion budjetista.

Lienee selvää, ettei tällaisiin panostuksiin ole varaa paitsi yhdellä ehdolla. Tuo Annikan hallussa oleva suuri salaisuus, jonka avulla siis Suomi välttyy muiden maiden virheistä, on Suomelle valtavan arvokas. Sitä voidaan aivan hyvin pitää Suomen arvokkaimpana kansallisomaisuutena metsien ja Nokian tuotekehityksen ohella.

Iso-Britannia, Hollanti, Espanja, Belgia, Ranska, Italia, Saksa, Ruotsi, Tanska ja Norja maksavat tuosta tarkoin varjellusta salaisuudesta Suomelle aivan mitä tahansa.

Jään suurella jännityksellä odottamaan tämän suuren salaisuuden paljastumista ja Euroopan kaikkien maahanmuutosta johtuvien ongelmien ratkaisua.

Herttoniemen huijatut

Helsingin Herttoniemi on periaatteessa yksi tavallisen ihmisen unelmista asuinpaikkana. Meri on läsnä, ulkoilumaastot ovat hyvät, palvelut kunnossa ja liikenne toimii. Metrokin on kaikille kävelymatkan päässä.

Alueena Hertsikka jakautuu kolmeen selkeästi erottuvaan osaan. Vanha Herttoniemi koostuu 1950-luvulla rakennetuista kauniista ja idyllisistä kerrostaloista. Asunnot ovat hieman ahtaita ja epäkäytännöllisiä, mutta kaikkea ei voi noin lähellä keskustaa saada.

Teollisuusalue muodostuu Hertsikan itäosan autokaupoista, halleista, huoltoasemista ja eri yritysten konttoreista. Alue on idyllinen omalla tavallaan, koska siellä aistii yrittämisen väkevän tuoksun.

Herttoniemenranta on alueista uusin. Sitä on pidetty pitkään Helsingin asuntotuotannon helmenä ja aluetta rakennetaan yhä. Alueella on Helsingin kaupungin politiikan mukaisesti puolet kovan rahan ja puolet lähinnä kaupungin vuokrataloja. Alue on Helsingissä toteuttavan asuntopolitiikan näyteikkuna.

Tunnen neljä Herttoniemenrannasta ns. kovan rahan asunnon ostaneita perheitä. Kahta heistä varoitin suoraan, että älkää tehkö elämänne virhettä – astutte paskaan, sanoin heille suoraan.

Herttoniemenrannan ensimmäinen vaikutelma ovat tummat laahustavat säkit, joiden määrä lisääntyy vääjäämättä joka ikinen kuukausi. Vuokrataloihin on nimittäin koottu monikulttuuria.

En pysty kuvaamaan sitä katkeruutta, joka tihkuu sen ihmisen puheessa, joka on ostanut alueelta asunnon. Viereisessä talossa asuu monikulttuuriväki ilmaiseksi satelliittiantennien tuottamaa signaalia katsellen, kun asunnon ostaneen perheen vanhemmat käyvät töissä, maksavat veroja ja asuntolainaa.

Aamulla lapset viedään laahustavia säkkejä väistellen äläwäbälä-päiväkotiin ja parin vuoden kuluttua lapsia odottaakin äläwäbälä-koulu. Koulu on todella rauhaton, väkivaltainen ja oppimishalukkaat hakeutuvatkin muualle. Koulu sai mainetta ollen ensimmäinen opinahjo Suomessa, jossa kiellettiin joulujuhlat.

Alueen, tämän Helsingin helmen ja näyteikkunan, maine ne levinnyt ja asunnot eivät käy enää oikein kaupaksi. Mahdolliselle ostajalle riittää käynti Hertsikan S-marketissa ja vartin kävely ympäristössä. Alue slummiutuu ja asuntojen hinnat laskevat.

Tähän Kokoomus on Helsinkiä ajamassa ja on sen osittain ajanut. Lainaan kokoomuslaisen kaupunginjohtaja Jussi Pajusen profeetallisia sanoja:

Helsingin asukkaista on kohta neljäsosa maahanmuuttajataustaisia.

Asiasta kirjoittavat 28.11. Pravdan yleisönosastolla kaupunkimaantieteen opiskelijat Venla Bernelius, Katja Vilkama ja Hanna Virtanen. Ydinkohdat kirjoituksessa ovat seuraavat.

Ratkaisuksi on luotava uudenlaisia asunto-, kaupunki- ja kotouttamispolitiikan keinoja… Esimerkiksi asuntojen hallintamuotojen ja rahoituksen monipuolistaminen tarjoavat uusia vaihtoehtoja vuokra-asumisen rinnalle…Lisäinvestoinnit heikoimpien alueiden kouluihin ja asuinympäristöön…

Venla, Katja ja Hanna käsittääkseni ehdottavat siis, että maahanmuuttajille lahjoitettaisiin asunto tai hallintaoikeus asuntoon ilmeisesti ilman mitään vastiketta. Samalla monikulttuurin juurruttamiseen kaadettaisiin lisää rahaa, aina vain lisää rahaa, loputtomasti rahaa. Naisopiskelijat väläyttävät kirjoituksessaan myös mahdollisia pakkokeinoja eri väestöryhmien hajauttamiseksi.

Yksi noista Hertsikassa asuva tuttavani on yrittäjä, nopealiikkeinen, hyvin tarmokas ja aikaansaava mies. Hän nostaa penkiltä 120 kiloa ja muutaman sentin minua pitempi.

En voi sille mitään, mutta mieleen hiipii väistämättä mielikuva pubin nurkkapöydästä missä seurueeseen kuuluu sekä tämä tuttavani, että monikulttuuriuskoa puhkuva Venla Bernelius. Venla heittää kirjoitustaan lainaten:

Kulttuurinen monimuotoisuus yhdistettynä sosiaaliseen ja alueelliseen tasapainoon on kansainvälistyvässä maailmassa suuri voimavara.

Tuon lauseen jälkeen Venlan pelastaisi ainoastaan se, että hän on nainen. Miespuoliselta horisijalta tuttavani voisi nimittäin repiä pään irti.

Kuvassa Venla, joka pohtii helsinkiläisten pakkohajauttamista. Koira on mielestäni söpö.