Erilaisia seksirikoksia tapahtuu Ruotsissa noin 16000 kappaletta vuodessa ja määrä on jyrkässä kasvussa. Suomessa vastaava määrä on noin kolme tuhatta ja määrä on kymmenessä vuodessa kolminkertaistunut.
Koska meidän tulee ottaa oppia muiden maiden tekemistä virheistä, Ruotsin esimerkki todistaa meille erittäin suurella varmuudella, että raiskausten määrä tulee nousemaan Suomessa alle kymmenessä vuodessa 9 000-10 000 välille. Vuosittainen kasvu tulee olemaan noin 15 %.
Kyse on tietoisesti valitusta poliittisesta linjasta. Suurimpien syyllisten nimeäminen tulevaan kehitykseen on helppoa.
Astrid Thors, Tuija Brax, Ritva Viljanen, Sirkku Päivärinne, Henna Virkkunen, Anne Holmlund, Anni Sinnemäki, Arja Alho, Matti Vanhanen, Jyrki Katainen, Ville Niinistö…
Moraalifilosofinen saivartelu syyllisyydestä on täysin hyödytöntä, koska teoriassa heillä on harjoittamalleen politiikalle kansalaisten enemmistön tuki. Politiikan seurauksena raiskattavat naiset vastaavat pienen kaupungin väkimäärää. Yhteensä tämä tarkoittaa siis 25 000 raiskattua tyttöä ja naista lisää alle kymmenessä vuodessa, eli aika tarkkaan kaksi täyttä Hartwall Areenaa. Eniten tiedossa olevassa kehityksessä hämmästyttää kaksi asiaa.
Ensinnäkin asiasta ei puhuta. Mikään naisasia- tai ihmisoikeusjärjestö, poliitikko, toimittaja tai kukaan muukaan ei ota asiaan kantaa. Edes Ruotsin järkyttävistä tilastoista ei taida olla yhtään artikkelia Suomen valtamedioissa. On helppo päätellä, että asiasta halutaan yksinkertaisesti vaieta.
Toinen ihmetystä herättävä asia on viranomaisten, myös arvostamani poliisien, vähättelevä suhtautuminen tutkimuksissa trendinomaisesti kasvavaan turvattomuuden tunteeseen. Tutkija Hille Koskela:
’Rikollisuus ei ole viime vuosikymmenenä oleellisesti pahentunut. ’
Tutkijan mielestä siis kymmenessä vuodessa kolminkertaistunut raiskausmäärä ja kaksinkertaistunut katuväkivalta ei ole oleellista eikä kehityksen pitäisi missään tapauksessa huolestuttaa suomalaisia. Pitäisiköhän Hillen keskittyä ensimmäiseksi tutkimaan luetun ymmärtämistään? Tai vaihtoehtoisesti päänsä?
Annetaan puheenvuoro lopuksi Pravdan toimituspäällikkö Reetta Rätylle, joka ottaa kantaa tulevaan (myös niiden 25000 raiskatun naisen puolesta):
’On kysyttävä: miten Suomi muuttuu, kun esimerkiksi viidennes väestöstä on taustaltaan muita kuin suomalaisia. Ihan kivutta se ei tapahdu.’
Kerrankin Reetta on oikeassa. Eihän se ihan kivutta tapahdu.