Varsinais-Suomesta kuuluu kummia. Paikallinen TE-keskus on julkaissut kaksi merkittävää raporttia. Monikulttuurinen Varsinais-Suomi eli maahanmuutto-ohjelma ja siihen liittyvä taustajulkaisu Kohti monikulttuurista Varsinais-Suomea ovat mielenkiintoista luettavaa.
Työttömiä työnhakijoita on alueelle noin viisitoistatuhatta ja raportti toteaa suoraan tilastotietoihin perustuen, että laaditut ennusteet ja arviot työmarkkinoiden tulevaisuudesta Varsinais-Suomessa olettavat työttömyyden säilyvän suhteellisen vakavana ongelmana edelleen vuoteen 2015 asti. Varsinais-Suomen liiton johdolla tehdyissä arvioissa työttömien määrä tulee vuonna 2015 olemaan ns. tavoiteuran mukaan yhä 16 800 henkilöä (7,3 %). Alle viiden prosentin työttömyysaste saavutetaan vasta vuonna 2025.
Työvoimapulaa ei ole eikä sitä seuraavan sukupolven aikana alueelle tule. Selkeä ja yksinkertainen havainto.
Näihin hyvin perusteellisiin analyyseihin pohjautuvista tutkimuksesta on tehty yllättävät johtopäätökset, itse asiassa aivan ällistyttävät. Maahanmuutto-ohjelmassa nimittäin todetaan välttämättömiksi seuraavat linjaukset:
- Työperusteisen maahanmuuton edistäminen
- Maahanmuuttajien työllistäminen ja heidän osaamisensa hyödyntäminen
- Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen
- Humanitäärisen maahanmuuton edistäminen
- Varsinais-Suomen vetovoiman lisääminen ja aktiivista maahanmuuttopolitiikka tukevien rakenteiden vahvistaminen.
Varsinaisista määristä ei puhuta mitään, mutta kaikesta päätellen työperäistä maahanmuuttoa pitäisi lisätä ovista ja ikkunoista ja paljon.
Katsotaan sitten reaalitodellisuuteen ja kurkistetaan käsitteen työperäinen taakse. Mitä se tarkoittaa? Työperäisten somaleiden työllisyysaste on Varsinais-Suomessa hieman yli 10 %. Vastaavasti työperäisten kurdin ja arabian kielen puhujista työllisyysaste lähestyy jo huimaavaa 20 %:ia ja venäjää puhuvien työllisyysaste on jo 40 %. Kuriositeettina mainittakoon, ettei yksikään yli 50-vuotias somali ole työelämässä. Ei siis kukaan, none, nix, zero.
Mielenkiintoinen on myös taustaraportin lakoninen toteamus, että työttömien maahanmuuttajien ikäjakautuma painottuu 25–39 -vuotiaiden ikäryhmään. Tässä ikäryhmässä työttömiä on puolisentoistatuhatta.
Maalta kotoisin olevalle herää seuraava yksinkertainen kysymys. Miten helvetissä voi olla mahdollista, että jos seuraavan sukupolven aikana ei ole näkyvissä työvoiman tarvetta ja jo nykyisetkin maahanmuuttajat ovat suurimmaksi osaksi työelämän ulkopuolella, että tarvitaan massiivista ’työperäistä’ maahanmuuttoa.
Millä perkeleellisellä tavalla tähän johtopäätökseen on tultu?
Vastaus on itse asiassa nerokas. Johtopäätöksiä tehtäessä ei ole välitetty faktoista tai työvoiman laskennallisesta tarpeesta yhtään mitään. Tosiasiat, laskelmat ja vallitseva reaalitodellisuus sekä ennustettu tulevaisuus on kylmästi sivuutettu. Massiivisen maahanmuuton perusteet on koottu kyselyllä, johon ovat vastanneet ’asiantuntijat’. Kyselyn kokonaisvastaajamäärä oli 100. Suurin osa vastaajista edusti julkista sektoria (>70%), mutta vastauksia saatiin myös elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin edustajilta (yhteensä n. 21 % vastauksista). Maahanmuuttajien osuus vastaajista sen sijaan oli vähäinen.
Kyselyyn osallistuneita ei nimetä, mutta annetuista vihjeistä voi päätellä, että vastaajia olivat monikulttuurisuudesta ansionsa tienaavat sopeuttajat, kotouttajat, projektikoordinaattorit ja erilaiset mokuttajat. Ihmisiä tuottavaan työhön palkkaavista yrityksistä ei kysytty yhtään mitään.
Kaiken verbaalisen kyvykkyyteni kauas ulkopuolelle jättävän hulluuden huipentumana kyselyn tuloksia pohdittiin sitten tulevaisuusprosessissa. Oikeasti – olen aivan sanaton. Nuo ihmiset tulisi ohjata hoitoon. Alla vielä kuvaus tulevaisuusprosessista, siis menetelmästä, jolla maamme maahanmuuttopolitiikkaa ohjataan.
ACTVOD-tulevaisusuprosessi muodostuu neljästä työvaiheesta: 1) oikean kysymyksen etsimisestä tulevaisuuspyörän (mind map) avulla, 2) tulevaisuustaulukon rakentamisesta valitusta teemasta, 3) skenaarioiden muodostamisesta ja 4) toimenpiteiden määrittelemisestä (skenaarion toteuttamiseksi). Nämä toimenpiteet suoritetaan tulevaisuusverstaassa (1-4 verstasta). Haluttaessa menetelmään voidaan lisätä viidentenä (jälki)toimenpiteenä (netti)kysely, jossa verstaiden tulokset alistetaan laajemman sidosryhmän/asiantuntijaryhmän arvioitavaksi. Samalla voidaan etsiä yhteistyöstä kiinnostuneita yhteistyötahoja. Tämä monivaiheinen tulevaisuusprosessi muodostaa Delfoi-prosessin, jossa työvaihe työvaiheelta pureudutaan syvemmälle asiantuntijoiden näkemyksiin tulevaisuudesta.